METSÄNOMISTAJAT

Ihonen luottaa Valmetiin. Käytössä on jo viides samaa merkkiä.

teen 2001, jolloin hän päätti

hakeutua puurekan rattiin.

Rekan ohjaksissa kuluikin

seuraavat neljä vuotta, jon-

ka jälkeen Ihonen rohke-

ni yrittäjäksi vuonna 2005

kauko-ohjattavan Harverin

ohjaksiin. Vuotta myöhem-

min 2006 oli alla jo Valmet

901. Siitä lähtien yhteistyö

Valmetin kanssa on jatkunut

taukoamatta. Nykyisin alla

kilkuttelee jo viides Valmet

merkkinen moto.

Yrittäjäksi varmalta

pohjalta

Metsäalalle päätymistä ovat

olleet auttamassa muistot,

isän perässä juoksemisesta

luonnossa ja katsoessa hänen

tehdessä metsätöitä. - Ensim-

mäinen tukkipuu kaatui jo

12-vuotiaana ja siitä lähtien

mieli on aina eksynyt noi-

hin samoihin tunnelmiin ja

muistoihin. Elanto ansaittiin

hiellä ja kovalla työllä, eikä

siinä muita vaihtoehtoja ollut.

Peruskoulun jälkeen suuntaa

ei tarvinnut miettiä kahta ker-

taa, kotoa saadut opit antoi-

vat selvän väylän, eikä sitä

tarvinnut turhaa vaihtaa. Ala

vain tuntui omalta.

Yrittäjänä on alkamassa

kohta 12. vuosi. Mikään it-

sestään selvyys metsäalan

yrittäminen ei ollut, mutta

pienen rohkaisun jälkeen Iho-

nen päätti kokeilla siipiään.

Tyhjältä pohjalta hän ei yrit-

täjäksi ryhtynyt, vaan kävi

yrittäjäkoulutuksen ennen

aloittamista. Metsänhoitoyh-

distyksellä Ihonen aloitteli

vuosien 2007–2008 taitteessa.

Välillä Marko kokeili tuntu-

maa muualla parin vuoden

ajan, mutta yhteistyö on sen

jälkeen jatkunut mhy kanssa.

Palkollisia Ihosella on yksi ja

hyviä yhteistyökumppaneita

useita.

Kuskilta vaaditaan

itsevarmuutta ja oma-

aloitteisuutta

Yrittäjyys alalla kuin alalla

on elämäntapa, jonka muka-

na tulee kausiluonteiset työ-

määrävaihtelut. Metsäpuolen

korjuupäässä luonto aiheuttaa

suurimmat haasteet. Talvella

ja kesällä töitä on enemmän

kuin ehtii tekemään, syksyllä

ja keväällä saa taas miettiä,

mistä seuraava työkohde. Tä-

män seurauksena paineensie-

tokykyä on oltava. Eri vuoden

ajat kuormittavat koneita eri

lailla ja konerikoilta on vaikea

välttyä Suomen olosuhteissa.

Yrittäjänä olemisen paras

puoli on kuitenkin olla itsensä

herra, Ihonen pohtii.

- Kukaan ei määrää me-

nemisistäsi tai tekemisistä-

si, kuukauden tulos kertoo

onnistumisen tason. Toinen

hieno puoli on pärjätä Män-

tyharjun konekentässä, jossa

metsäkoneyrittäjiä on paljon

ja koneketjuja kymmeniä.

Tämä lisää haasteita, mutta

tekee onnistumisen tunteesta

paremman. - Ainut kilpailu-

valtti on tehdä laadukasta ja

tasaista työnjälkeä.

Kuljettajalla on oltava hyvä

asenne itse työn tekemiseen,

työtä ei saa pelätä, joten pieni

itsevarmuus ei ole haitaksi. -

Apua on osattava kysyä, jos ei

tiedä kaikkea. Yksi tärkeim-

mistä ominaisuuksista on ky-

ky itsenäiseen työskentelyyn.

Oma-aloitteellisuutta on ol-

tava, koska luonnossa sattuu

ja tapahtuu. Tilanteet ja olo-

suhteet muuttuvat nopeasti,

esim. aurinkoisesta sankkaan

räntäkuuroon.

Hiljaista tietoa ei ole

ostettavissa – sen saa

vain tekemällä

Koneet kehittyvät nopeasti,

joten teknistä näppäryyttä ja

uskallusta on oltava.

- Koulussa opetetut asiat

vanhenevat viidessä vuodes-

sa, joten pientä kiinnostusta

koneisiin on oltava. Ihmis-

suhdetaidot ovat tärkeät, kun

maanomistaja tulee moikkaa-

maan ja tiedustelemaan hak-

kuiden etenemistä ja työnjäl-

keä. Toisinaan maanomista-

jille saa olla kuskina ja aut-

taa arjen askareissa. Kuskin

hiljaista tietoa ei voi ostaa

vaan sen saa vain tekemällä

ja kokemalla erilaisia tilantei-

ta. Se on suurin apu tiukan

paikan tullen.

Haastavimmiksi työkoh-

teiksi Ihonen nimeää taajama-

hakkuut. Muuttuvia tekijöitä

on paljon ja aina ihmiset eivät

osaa varoa metsäkonetta. Ta-

lousmetsien hoidossa Ihosella

on muutama vinkki metsän-

omistajille. - Ennen hakkuuta

on tärkeää raivata hakkuu-

palstalta konetyötä haittaava

alikasvos pois. Taimikoiden

hoitorästit on tärkeätä hoi-

dattaa ajallaan, jotta maan-

omistaja saa parhaan tuoton

metsälleen. Metsäteiden kun-

nossapito on paras investointi

metsäpalstalle. Se hyödyttää

palstaa vielä vuosikymmenten

jälkeenkin. Hyvän metsätie-

rungon kruunaa kunnon ojat,

jotka ohjaavat suurimmat ve-

det pois tiestä ja jouduttavat

tien kuivumista talven jälkeen.

Antti Majoranta

Metsäasiantuntija

Mhy Mänty-Saimaa