KOTIMETSÄ

Koti

Metsä 1

/2016

Ennakkoraivauksella tarkoitetaan en-

nen hakkuuta suoritettavaa pienpuus-

ton poistamista. Työ tehdään taval-

lisimmin raivaussahalla manuaalisena

miestyönä.

Työn voi tilata omalta metsänhoitoyh-

distykseltä, mutta työ sopii erinomaises-

ti myös metsänomistajan omatoimisesti

tehtäväksi.

Säästöpuiden ympäristöä ei tarvitse en-

nakkoraivata ja riista voidaan ottaa

huomioon jättämällä pienialaisia alueita

kokonaan raivaamatta.

Tyypillisimpiä ennakkoraivauskohtei-

ta ovat nuoret kasvatusmetsät, joissa

taimikonhoito on tehty puutteellisesti

tai jätetty kokonaan tekemättä. Näillä

kohteilla merkittävä osa ennakkoraiva-

uskuluista on usein mahdollista saada

takaisin valtion nuoren metsän hoidon

kemera-tukena.

Kysy lisää metsäasiantuntijoiltamme tu-

kimahdollisuuksista, sillä nykyään vaa-

ditaan aina ennakkoon tehty rahoitusha-

kemus. Asiantuntijamme hoitavat myös

tämän byrokratian.

Myös päätehakkuukohteet kannattaa

raivata ennakkoon. Se helpottaa mo-

tomiesten hakkuutyötä sekä aikanaan

myös metsänuudistamistöitä.

Ennakkoraivauksen hyötyjä

• parantaa leimikon markkina-arvoa:

kiinnostavuus ja hinnoittelu

• helpottaa kaadettavien puiden valintaa

• nopeuttaa hakkuuta

• parantaa korjuutyön laatua ja tuot-

tavuutta

• vähentää korjuuvaurioita

• helpottaa energiapuukorjuuta

• suojaa jäävien puiden juuristoa

• on metsäverotuksessa vähennyskelpoi-

nen kulu

Antero Lehti

Metsäasiantuntija

Raivaussahatyö – hyödyllistä liikuntaa

Taimikonhoito ja hakkuualu-

een raivaus onnistuu huolellisella

perehtymisellä ja harjoittelulla

jokaiselta omatoimiselta metsän-

omistajalta. Opeteltavina perus-

asioina ovat raivaussahan käyt-

tökuntoon laitto, työtekniikka ja

taimikonhoito-ohjeet sekä tur-

vallisen työskentelyn periaatteet.

Säädä valjaat: sahan painon

pitää jakautua mahdollisimman

tasaisesti sahaajan hartioille ja

lantiolle rintavyön ja lantiotuen

avulla. Raivaussahan kahvoja

voi myös säätää, jotta kädet ovat

työskentelyn aikana luontevassa

asennossa.

Käytä turvavarusteita: käytä

vähintään visiiri-kuulosuojain-

yhdistelmää, mieluummin kypä-

rää, jossa em. varusteet. Sahaa-

jan jalkineet on oltava tukevat

ja pohjakuvioltaan sellaiset, että

liukastumisriski on mahdolli-

simman pieni. Metsurin turva-

saappaat sopivat hyvin myös

raivaussahatyöhön. Käytä ihon

peittävää vaatusta ja käsineitä.

Raivaussahatyön kulku

taimikonhoidossa

Sujuva työ vaatii ennakko-

suunnittelua. Kulkusuunta mää-

räytyy maaston muotojen ja tuu-

len suunnan perusteella. Tuulen

vaikutus huomioidaan siten, että

tuuli painaa kaadettavia puita

hoidetulle alueelle päin. Ojien

ja muiden esteiden toistuvia yli-

tyksiä pyritään välttämään ja

kaltevassa maastossa kuljetaan

rinteen poikkisuuntaan.

Työ aloitetaan aina taimikon

ulkoreunasta ja edetään tasale-

vyisillä, noin 3 – 5 metrin työ-

kaistoilla valitussa kulkusuun-

nassa edestakaisin. Työkaista

säilytetään samansuuntaisena ja

– levyisenä, vaikka taimikossa on

väillä aukkopaikkoja tai muu-

toin poikkeavia kohtia.

Rungot on katkaistava vihrei-

den oksien alapuolelta noin 20

– 30 cm:n korkuiseen kantoon.

Kaadettua puustoa ei saa jät-

tää ojien ja polkujen tukkeeksi.

Taimikonhoitotyössä pyritään

säästämään katajat, pihlajat ja

pajut, jotka eivät haittaa kas-

vatettavaa puustoa sekä muut

erikoiset puut, esimerkiksi jalot

lehtipuut.

Raivaussahatyössä edetään

rauhallisin liikkein ja käytetään

lantiota ja jalkoja sahan liikut-

tamiseen. Käsiä on tarkoitus

käyttää vain sahan ohjaamiseen.

Yleinen virhe työskentelyssä on,

että käsillä kannatellaan sahaa.

Tällöin kädet ja selkä väsyvät

nopeasti.

Työn alkuvaiheessa on tarpeel-

lista tehdä mallikohta, muutama

aari, jolta mitataan jäävän puus-

ton määrä ja arvioidaan työn

jälki. Puuston runkolukua on

seurattava taimikonhoitotyön ai-

kana, jotta oikea kasvatustiheys

saavutetaan.

Taimikon varhaishoidon tuki 160

/ha

- tukea saa kohteille, joissa taimien

keskipituus hoitotyön jälkeen on välillä

0,7 – 3 metriä

- poistettavia runkoja kohteella on oltava vähintään

3000 kpl/ha ja hoitotyön jälkeen taimikkoon saa

jäädä enintään 5000 tainta/ha

- hankkeen koko täytyy olla vähintään 1 hehtaari,

mutta se voi koostua useammasta eri kuviosta

kuitenkin niin, että pienin kuvion koko on vähin-

tään puoli hehtaaria

- tukea taimikon varhaishoitoon maksetaan 160

euroa hehtaarille

Nuoren metsän hoidon tuki 230-430

/ha

- tukea voidaan myöntää varttuneen taimikon per-

kaukseen ja harvennukseen sekä verhopuuston

poistoon ja harvennukseen sekä nuoren metsän

kunnostukseen, jos toimenpide ei ole kaupallisesti

kannattava (riukuuntuneet metsät)

- ennen hoitoa keskiläpimitan on oltava 8-16 cm

- tukea saa kohteille, joissa puuston pituus hoito-

työn jälkeen on yli 3 metriä ja puuston keskiläpi-

mitan alle 16 cm

- kohteella on oltava poistettavia runkoja vähintään

1000 kpl hehtaarilla ja hoitotyön jälkeen kohteelle

saa jäädä enintään 3000 runkoa/ha

- hankkeen koko täytyy olla vähintään 2 hehtaaria,

mutta se voi koostua useammasta eri kuviosta,

pienin kuvion koko on vähintään puoli hehtaaria

- tukea nuoren metsän hoitoon maksetaan 230 eu-

roa hehtaarille

- jos nuoren metsän hoidon yhteydessä syntyvää

pienpuuta kerätään vähintään 35 kuutiota heh-

taaria kohden, korotetaan tuki 430 euroon heh-

taarille.

Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat auttavat

rahoitushakemuksen laadinnassa.

Tarvittaessa lomakkeet löytyvät netistä

metsäkeskuksen sivuilta

www.metsakeskus.fi .

Kasvamaan jätetyn

taimikon tiheys

Taimitiheys mitataan helpoiten

50 m

:n koealalta, joka rajataan

pyörähtämällä 4 metrin kepillä

ympyrä. Lasketaan 4 metrin sä-

teen sisällä kasvamaan jätettyjen

taimien määrä yhteen. Kun luku

kerrotaan 200:lla, saadaan heh-

taarikohtainen taimimäärä.

Poistettujen puiden määrä

voidaan laskea samalla tavalla,

mutta lasketaan kaadetut puut

eli kantojen määrä.

Koaloja kannattaa ottaa use-

ampi riippuen kuvion pinta-

alasta, jotta tuloksesta saadaan

luotettava.

Myös metsurit tekevät saman-

laista laadunvalvontaa, se vaadi-

taan metsäsertifioinnissa.

Raivaussahalla tehtävä tai-

mikonhoito ja myös hakkuu-

alueen raivaus sopii hyvin

metsänomistajan

työksi.

Metsänhoitotyön edetessä

tekijä näkee työnsä tuloksen

ja saa hyvän mielen lisäksi

reipasta hyötyliikuntaa. Rai-

vaussahan käyttö vaatii kui-

tenkin perehtymistä sahan

varusteisiin, käsittelyyn ja

turvalliseen työtapaan.



Etene suoraviivaisesti 3-5 m leveää ja 50–75 m pitkää työkaistaa. Säilytä kaistan leveys

aukkopaikoissakin. Kaada puut jo käsitellylle alueelle.



Tuulisella säällä suuntaa työkaistaa sivutuuleen. Se auttaa suuntaamaan puiden kaatoa jo

käsitellylle alueelle.



Ohjaa raivaussahaa jalkatyöllä, älä kurkottele.



Älä kaada puita vesistöihin, ojiin tai kulkureiteille.

4. JUTTU

TYÖN JÄLJEN SEURANTA

Kasvamaan jätetyn taimikon tiheys

Taimitiheys mitataan helpoiten 50 m2:n koealalta, joka rajataan pyörähtämällä 4 metrin kepillä

ympyrä. Lasketa n 4 metrin säteen sisällä k svamaan jätettyjen taimien määr yhteen. Kun luku

kerrotaan 200:lla, saadaan hehtaarikohtainen taimimäärä.

Poistettujen puiden määrä voidaan laskea samalla tavalla, mutta lasketaan kaadetut puut eli

kantojen määrä.

Koaloja kannattaa ottaa us mpi riippuen kuvion pinta-alasta, j tta tuloksesta s adaan luotettava.

Myös metsurit tekevät samanlaista laadunvalvontaa, se vaaditaan metsäsertifioinnissa.

Kuvion pinta-ala, ha

Mitatt via

koealoja, kpl

0,5 – 1,9

2 – 3,9

4 – 5,9

6 – 7,9

Työn jäljen seuranta

Kuvion pinta-ala, ha

Mitattavia koealoja, kpl

0,5 – 1,9

2 – 3,9

4 – 5,9

6 – 7,9

8 – 9,9

10 +

Ennakkoraivauksessa kaadettavaksi ajateltujen puiden ympäriltä raivataan pienpuusto

pois ja motokuski kiittää!

Mikko Palojärvi

Helpota hakkuuta ennakkoraivaamalla

Kemeratukea taimikoihin