KOTIMETSÄ

Koti

Metsä 1

/2016

PEFC-kriteerien näkyvimpänä

muutoksena voidaan pitää sääs-

töpuiden määrän lisääntymistä:

jatkossa uudistushakkuun yhte-

ydessä tulee jättää vähintään 10

kappaletta säästöpuita hehtaaril-

le kun aiemmin riitti viisi puuta.

Suosituksena on keskittää

säästöpuut leimikkokohtaisesti

esimerkiksi vesistöjen suojakais-

toille ja jättää säästöpuuryhmän

ala raivaamatta ja muokkaamat-

ta. Säästöpuiksi tulisi myös valita

taloudellisesti vähempiarvoisia ja

monimuotoisuuden kannalta tär-

keämpiä puita, kuten haapoja ja

koivuja.

Riistanhoitoa mukaan,

älä vahingoita erityisiä

kohteita

Omatoimisen metsänomis-

tajan, erityisesti itse hakkuita

toteuttavan, on perehdyttävä kri-

teeristöön tarkasti. Täysin uusi-

na kriteereinä tuli roskaamisen

kieltäminen metsätaloustoimien

yhteydessä ja metsänhoitotöiden

laadun varmistaminen.

Hirvivahinkojen minimoimi-

sen rinnalle on tuotu myös riis-

tataloutta edistäviä toimenpitei-

tä. Tällaisia ovat muun muassa

suon ja metsän vaihettumisvyö-

hykkeen raivaamatta jättäminen

ja mahdollisuuksien mukaan

riistatiheikköjen säästäminen

sopivissa paikoissa, esimerkiksi

lehtipuiden jättäminen havupuu-

valtaisiin taimikoihin.

Hakkuissa ei saa vahingoit-

taa arvokkaita elinympäristöjä

tai muinaismuistokohteita, joita

kumpiakin Päijät-Hämeessä on

erityisen laajasti.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö

ko. alueilla voisi toimia ollenkaan,

vaan metsätalouden toimenpiteitä

toteutetaan tavalla, jossa arvok-

kaat kohteet ja ominaispiirteet

säilyvät. Esimerkiksi paahderin-

teiden lajiston säilyminen edellyt-

tää raivausta ja kulotuksia, kun

taas suppien pohjalla vallitsevan

pienilmaston säilyminen vaatii,

ettei suppien reunoiltakaan pois-

teta varjostavaa puustoa.

Vältä korjuuvaurioita

Etelä-Suomen monivuotinen

kehittämiskohde on ollut korjuu-

vaurioiden minimoiminen. Serti-

fiointikriteerin vaatimus on, että

korjuussa 95% jäävästä puus-

tosta on vaurioitumatonta eikä

urapainumien määrä saa ylittää

viittä prosenttia.

Hämeen rehevissä metsissä

toimittaessa sopivia korjuuke-

lejä on odoteltu osalle kohteis-

ta jo useamman vuoden ajan,

ja varsinkin talviharvennuksia

on jäänyt rästiin. Urapainumia

on syntynyt erityisesti energia-

puukohteilla, joissa painumien

määrä on vähentynyt kokopuun

korjuun vähenemisen myötä.

Puustovaurioksi lasketaan

noin tulitikkurasian kokoinen

puun kuoren rikkoutuminen

jäävän puuston rungossa, joten

tiheillä paikoilla vaurioiden vält-

täminen vaatii todella tarkkaa

toimintaa.

Korjuuvaurioiden ehkäisy vaa-

tiikin usean asian onnistumista:

tiheillä kohteilla ennakkoraivaus

on pakollinen, lisäksi korjuuka-

luston ja -ajankohdan valinnan

on onnistuttava. Lopulta myös

hakkuu- ja ajokoneen kuljetta-

jien työn on onnistuttava, jotta

vaurioita ei enää synny korjuu-

tai kuljetusvaiheessa.

Älä riko maanpintaa

turhaan

Vesiensuojelun merkitys met-

sätaloustoimenpiteissä vahvistuu

entisestään. Sertifioinnissa mää-

ritellään vesistöjen läheisyydes-

sä toimiessa suojakaistat, jotka

jätetään maastosta ja vesistöstä

riippuen vähintään 5-10 metrin

levyisiksi.

Maanpinnan rikkoutumat-

tomuus on oleellista kiintoai-

neshuuhtouman vähenemiseksi

ja sen vuoksi suojakaistoja ei

myöskään muokata istutusta

varten eikä niiltä nosteta kanto-

ja. Suojakaistoilta voi poimia jä-

reimpiä puita, mikäli se onnistuu

maanpintaa rikkomatta.

Sen sijaan kaistoilta ei raivata

aluskasvillisuutta, niille ei lan-

noiteta eikä käytetä kemiallisia

kasvinsuojeluaineita. Pohjavesi-

alueilla toimitaan erityisen va-

rovaisesti: esimerkiksi lannoitus

ja kasvinsuojeluaineiden käyttö

on pohjavesialueilla rajoitettua

tai kiellettyä.

Aiemmin vain kunnostusoji-

tuskohteita koskenut vaatimus

vesiensuojelusuunnitelmasta

ulotetaan nyt myös ojitusmä-

tästysaloille, eli kaikille kohteil-

le, joissa valumavesiä johdetaan

pois.

Suunnitelmissa otetaan huo-

mioon koko valuma-alue ja

suunnitellaan sen mukaan riit-

tävät vesiensuojelurakenteet,

kuten lietekuopat, pohjapadot

tai pintavalutuskentät. Suurem-

milla kohteilla, joissa voidaan

yhdistää esimerkiksi riistatalout-

ta tai maatalouden vesistökuor-

mituksen vähentämistä, myös

kosteikkosuunnittelu voi tulla

kyseeseen.

Hyvät käytännöt

metsäalan toimijoilla

PEFC-sertifioinnissa otetaan

laajasti kantaa myös työnantajan

ja työntekijöiden väliseen toimin-

taan, millä halutaan varmistaa

muun muassa työturvallisuus ja

estää harmaata taloutta.

Kriteeristöön on kirjattu laa-

jasti vaatimuksia työnantajan

velvoitteista. Tällaisia vaatimuk-

sia ovat muun muassa vaatimus

kirjallisesta työsopimuksesta ja

työterveyshuollon järjestämi-

sestä. Myös yleisohjeistus sekä

työmaakohtainen ohjeistus on

oltava riittävän tarkkaa ja työn-

tekijän ymmärtämällä kielellä

laadittua. Mahdolliset urakoin-

tisopimukset on tehtävä kirjalli-

sina ja hankinnoissa on nouda-

tettava hyviä käytäntöjä.

Kriteereistä osaa tarkastellaan

alueellisesti ja yksi hyvä esimerk-

ki tästä on lasten ja nuorten

metsätietämyksen edistäminen.

Koko metsäsektori vastaa toi-

minnasta yhdessä esimerkiksi

järjestämällä retkipäiviä ja teh-

dasvierailuja, osallistumalla Met-

sävisa-kilpailuun sekä tarjoamal-

la tet- ja harjoittelupaikkoja.

PEFC-sertifiointi

jäsenetuna

Metsänhoitoyhdistys tarjoaa

metsänomistajille PEFC-sertifi-

oinnin jäsenpalveluna. Metsän-

hoitoyhdistyksen kautta jäseni-

nä olevien metsänomistajien ei

tarvitse ilmoittautua mukaan

erikseen, vaan metsänhoitoyhdis-

tys hoitaa jäsentensä ilmoittau-

tumisen keskitetysti. Mukana-

olo sertifioinnissa on kuitenkin

vapaaehtoista ja ulkopuolelle

jättäytyminen vaatii ainoastaan

ilmoituksen metsänhoitoyhdis-

tykseen.

Muiden metsänomistajien

samoin kuin yrittäjien tulee il-

moittautua mukaan erikseen

Kestävän Metsätalouden Yhdis-

tykselle. Lisätietoja PEFC-serti-

fioinnista saat Kestävän Met-

sätalouden Yhdistyksestä www.

kestavametsa.fi

ja uudet sertifi-

ointikriteerit löytyvät kokonai-

suudessaan

www.pefc.fi.

Tapio Silva Oy on laatinut

uusien kriteerien itseopiskelua

varten Sertiseriffi PEFC-nimellä

löytyvän koulutuspaketin. Pa-

ketti on maksullinen, mutta sen

demoversioon voi tutustua il-

maiseksi osoitteessa www.tapio.

fi/sertiseriffi.

Lauri Tapio

Asta Sarkki

Kenttäpäällikkö

MTK, Metsälinja

Kiinteistön PEFC-sertifioinnin voimassaolo online-kyselynä

Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen (KMY) sertifiointirekisteri valmistui viime vuoden loppupuolella. Rekisterissä on koottuna tieto niistä metsän-

omistajista, jotka ovat mukana alueellisessa PEFC-ryhmäsertifioinnissa.

KMY otti tammikuussa 2016 käyttöön PEFC-sertifioinnin uudet vaatimukset. Eräänä muutoksena aikaisempaan toteutukseen on PEFC-sertifioinnin

kiinteistökohtaisuus.

Metsänomistaja saa tästä lähtien valita, mitkä kiinteistöt hän tuo PEFC-sertifioinnin piiriin. Aiemmin metsänomistajan ollessa mukana PEFC-sertifi-

oinnissa olivat kaikki hänen kiinteistönsä sertifioituja.

KMY:n sertifiointirekisterin yhteyteen rakennetaan julkinen online-kyselysovellus. Kyselysovelluksen avulla kuka tahansa voi tarkistaa, kuuluuko

kiinteistö alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin. Sovellus toimii kiinteistötunnuksen avulla. Sovellus ei anna tietoa kiinteistön omistajista.

Kiinteistön kuuluessa alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin on metsänomistajalla mahdollisuus tulostaa sovelluksesta PEFC-osallistumistodistus.

Koska kiinteistöt yksilöidään kiinteistötunnuksella, tulee ilmoittautuessa alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin kiinnittää huomiota kiinteistötunnuk-

sen oikeellisuuteen.

Kyselysovellus julkaistaan kevään kuluessa.

Minna Lautala

Uudet PEFC-metsäsertifioinnin kriteerit: lisää

säästöpuita,huomioi riista

Suomessa noudatettavat

PEFC-metsäsertioinnin

kriteerit uudistuivat viime

vuoden lopulla. Uudistus

näkyy muun muassa sääs-

töpuiden määrän lisäänty-

misenä, vesistöjen entistä

parempana huomioimise-

na hakkuiden yhteydessä,

metsänhoitotöiden laadun

osoittamisena ja metsien

roskaamisen kieltämisenä.

Erityiset luontokohteet, kuten pienvedet, vaativat ympärilleen 5-10

metrin suojakaistan.