KOTIMETSÄ

Koti

Metsä 1

/2016

Päijät-Hämeen metsänhoitoyh-

distyksen alueella toteutettavas-

sa hankkeessa selvitetään, miten

metsien vuokraaminen voisi olla

kannattavaa sekä metsänomis-

tajalle että metsää vuokraavalle

toimijalle.

Metsänvuokrauksen

pää-

periaate on, että metsänomis-

taja antaisi metsien hoidon ja

hakkuut vuokralaisen vastuul-

le esimerkiksi 10–20 vuodeksi.

Vuokralainen huolehtisi metsistä,

hyödyntäisi niiden hakkuumah-

dollisuuksia sovitulla tavalla ja

maksaisi omistajalle korvauksek-

si vuosittaista vuokraa.

Vuokralaiselle vuokranmaksun

yli jäävä osuus olisi korvausta

siitä, että metsäalan ammatti-

laisena hän osaa ajoittaa ja mi-

toittaa hakkuut sekä toteuttaa

metsänhoitotyöt laadukkaasti ja

kustannustehokkaasti. Toisaalta

vuokralainen pystyy kokoamaan

useista hallinnoimistaan vuokra-

metsistä ostajia kulloinkin kiin-

nostavat isot leimikot.

Hankkeessa meneillään ole-

vassa metsänomistajakyselyssä

on noussut esiin joitakin met-

sänomistajia huolestuttaneita

kysymyksiä. Näihin kysymyk-

siin vastaavat mallia kehittävät

Luonnonvarakeskuksen tutkijat

Katri Hamunen ja Teppo Hujala

sekä Metsänhoitoyhdistys Päijät-

Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen.

Kysymys 1: Jos vuokraan met-

säni jollekin toimijalle, miten

varmistan sen, että 20 vuoden

kuluttua jäljellä on muutakin

kuin puhtaaksi parturoitu met-

sä ja hoitamattomat taimikot?

Tutkijat:

Vuokralaisen ja vuok-

ranantajan tulee tehdä kirjallinen

sopimus, jossa he sopivat, mitä

vuokralainen saa ja ei saa tehdä

ja mitä vuokralaisen pitää tehdä.

Käytännössä vuokrattavalla met-

säpalstalla kannattaa olla metsä-

suunnitelma, johon vuokralaisen

toiminta kytketään.

Taimikoiden kunto voidaan

varmistaa esimerkiksi taimik-

kotakuulla, jossa vuokralainen

huolehtii siitä, että viiden vuo-

den kuluttua hakkuusta paikalla

on täystiheä kasvatuskelpoinen

taimikko. Lisäksi voidaan edel-

lyttää, että ulkopuolinen laadun-

tarkastaja varmistaa hoitotöiden

laadun.

MHY:

Vuokralaisen taloudelli-

nen ja muukin luotettavuus tulee

varmistaa, tarvittaessa takuu-

järjestelyin. Metsäsuunnitelma

täytyy olla olemassa molempi-

en osapuolten kannalta. Lisäksi

tarvittaessa sovitaan, miten tilan

arvonmuutos käsitellään.

Kysymys 2: Kuka metsäni

vuokraisi, ja miten voisin luot-

taa häneen?

Tutkijat:

Metsänomistajille on

varmasti tärkeää että vuokrauk-

sen sopimuskumppani on heille

tuttu ja luotettava.

Mahdollisia vuokralaisia voisi-

vat olla yritykset, joiden toimen-

kuvaan metsien omistaminen tai

hakkuu- ja hoitotyöt kuuluvat

(puunhankinta- ja metsäpalve-

luyritykset). Vuokralaisena voi

olla myös metsänhoitoyhdistys.

Omaisuudenhoitoyhtiöt tai met-

särahastot voisivat toimia taus-

talla esimerkiksi rahoittamalla

tai takaamalla vuokranmaksua.

MHY:

Edellisten lisäksi on

mahdollista, jos laki sen suo,

että naapurit, tutut ja sukulaiset

vuokraavat metsää. Vuokralaisen

luotettavuus on avainasemassa.

Kysymys 3: Paljonko saisin

vuokraa metsästäni?

Tutkijat: Vuokran määrän las-

keminen voisi perustua metsästä

saataviin nettotuloihin (kassavir-

tamalli) tai metsän arvoon (pää-

omamalli). Seuraavat esimerkit

kuvaavat periaatteita vuokran

määrän laskemisesta.

MHY:

Vuokrataso tulisi viime

kädessä muotoutumaan kysyn-

nän ja tarjonnan mukaan. Poh-

jana on tietysti metsän tuotto,

mutta vuokran suuruus on so-

pimuskysymys.

Kysymys 4: Kenelle metsän-

vuokraus sopii?

Tutkijat:

Metsänvuokraus so-

pisi etenkin sellaisille metsän-

omistajille, joilla ei ole aikaa tai

halua hallinnoida omia metsi-

ään ja jotka omassa elämänti-

lanteessaan arvostavat asioiden

hoitamisen helppoutta. Tällai-

sia voisivat olla metsätilaltaan

kaukana asuvat omistajat, joilla

aika menee ansiotyössä, kiireiset

lapsiperheet tai eläkeläiset, joilla

voimia ei enää riitä metsäasioi-

den hoitoon, mutta joille sään-

nöllinen tulo on tärkeää.

Metsänvuokrauksessa men-

nään siis askelta pidemmälle

kuin hoitopalvelusopimuksissa,

koska metsänsä vuokralle anta-

van omistajan ei tarvitse käyt-

tää aikaa tilansa metsätalouden

yksittäisistä toimenpiteistä päät-

tämiseen eikä niiden tulojen ja

menojen hallinnointiin.

MHY:

Metsänvuokraus sopii

helppoa metsänomistusta ha-

kevalle, joka vierastaa pysyvää

ratkaisua. Yhteismetsä tarjoaa

jo hyvän ja pysyvän vaihtoehdon

helposta metsänomistuksesta.

Tulisiko metsänvuokrauksesta

mahdollisuuksia sukupolven-

vaihdoksiin?

Kysymys 5:

Kuka metsän-

vuokrauksesta hyötyisi?

Tutkijat:

Mielestämme useat

eri tahot. Metsänomistajat saisi-

vat uudenlaista kokonaispalve-

lua ja säännöllisiä tuloja. Met-

sien vuokraaminen voisi tuoda

lisää työtä ja tuloja metsäpalve-

luyrittäjille. He voisivat joko toi-

mia vuokralaisen alihankkijana

metsänhoitotöissä tai olla itse

vuokralaisia. Metsänvuokraus

rikastaisi myös metsänhoitoyh-

distyksen tarjoamien jäsenpalve-

lujen kirjoa.

MHY:

Jos metsää on tähän

asti hoidettu passiivisesti, hyötyy

metsänomistaja vuokratulojen

kautta. Vuokralainen saa liike-

toimintaa ja hyötyy sitä kautta.

Miten metsänvuokraushanke

etenee?

Hankkeessa on käyty keskus-

telua tutkijoiden ja metsänhoi-

toyhdistyksen välillä ja mietitty

yhdessä, mitä piirteitä vuokra-

uspalveluun voisi sisältyä.

Meneillään olevista kyselyis-

tä saadaan näkökulmia siihen,

millainen palvelu olisi houkutte-

leva sekä vuokranantajalle että

vuokralaiselle. Lisäksi hankkeen

tutkijat selvittävät verotukselli-

sia, hallinnollisia ja lainsäädän-

nöllisiä tekijöitä, jotka voivat

vaikuttaa metsänvuokraukseen.

Hankkeen tarkoituksena ei

ole luoda valmista metsänvuok-

rausmallia, vaan yritykset, jotka

metsiä ryhtyvät vuokraamaan,

muotoilevat mallin omaan lii-

ketoimintaansa sopivaksi. Käy-

tännössä alkuvaiheessa tarvitaan

ensimmäisiä rohkeita kokeilijoita

ja pellepelottomia - sekä metsää

vuokraavista yrityksistä että met-

sänomistajista.

Katri Hamunen ja Teppo Hujala,

tutkija, Luonnonvarakeskus

Mhy:n vastaukset:

Jari Yli-Talonen, Mhy Päijät-Häme

Yhteismetsä Päijät-Häme

päätti maaliskuisessa kevätko-

kouksessaan jakaa kertynyttä

ylijäämää osakkaille. Jako oli

suurin yhteismetsän historian

aikana. Ison jaon mahdollisti

metsänhoitotöiden vähenemi-

nen ja useamman puukaupan

loppuun saattaminen. Yhteis-

metsän tavoitteena on jakaa

kaikki kertynyt ylijäämä osak-

kaille.

Yhteismetsä Päijät-Hämeen

kehitysluokkajakauma on lä-

hellä optimaalista, joka tar-

koittaa melko tasaista tulovir-

taa. Yhteismetsän metsät ovat

lisäksi maapohjiltaan hyviä.

Kun kaikki hoitotyöt tehdään

jatkossakin ajoissa, on tulevai-

suus valoisa.

Yhteismetsän ovet ovat au-

ki ja kaikki Päijät-Hämeen

metsänomistajat voivat liittää

metsänsä tähän yhteismetsään.

Myös osan metsästään voi liit-

tää.

Lisätietoja yhteismetsistä ja

Yhteismetsä Päijät-Hämeestä

allekirjoittaneelta.

Timo Hannonen

Metsäasiantuntija

puh. 040 740 3442

timo.hannonen@mhy.fi

Sopisikometsien vuokrauspalvelu Suomeen?

Maanviljelijät ovat tottu-

neet vuokraamaan pelto-

jaan, metsänomistajat met-

sästysoikeutta, sijoittajat

asuntojaan ja viime vuosina

jopa kotien vuokraaminen

matkailijoille on yleistynyt.

Metsää ei ole totuttu vuok-

raamaan – voisiko se kui-

tenkin olla mahdollista?

Metsänvuokrauksessa vuokraaja hoitaisi metsiä ja tekisi puukauppaa sovittujen ehtojen mukaisesti.

Hanke

Metsätilojen vuokrauksesta uusi metsäomaisuuden hoidon

kokonaispalvelu (METSÄVUO)

Kesto

1.4.2015-31.3.2017

Hanketoimijat

• Luonnonvarakeskus (Luke), entinen Metsäntutkimuslaitos

• Itä-Suomen yliopisto

• Muita metsäalan toimijoita, mm. Päijät-Hämeen ja Pohjois-Karjalan

metsänhoitoyhdistykset

Hankkeen tavoite

• Tutkia ja kehittää vaihtoehtoisia metsänvuokrausmalleja

• Selvittää edellytyksiä käynnistää metsänvuokraukseen liittyvää

liiketoimintaa

Yhteismetsä Päijät-Hämeeltä

ennätyksellinen ylijäämä osakkaille

Metsänhoitoyhdistyksen jä-

sen Kalle Korhonen vuokraa

25 hehtaarin tilansa 10 vuo-

deksi Mhy Päijät-Hämeelle.

Esimerkki 1.

Kassavirtamalli

Kallen

metsäsuunnitelman

mukaan 10 vuoden puu-

kauppatulot tilalta ovat

45 000 euroa. Metsänhoidon

(uudistaminen, taimikonhoi-

to, muu metsänhoito) ja hal-

linnoinnin kustannukset ovat

10 vuoden aikana yhteensä

10 000 euroa. Nettotulot ovat

tällöin 35 000 euroa. Vuosittai-

nen vuokratulo omistajalle olisi

3 500 euroa.

Esimerkki 2.

Pääomamalli

Metsänhoitoyhdistyksen teke-

män tila-arvion mukaan Kallen

tilan puuston arvo on 100 000

euroa. Vuotuiseksi vuokraksi

on sovittu 3,5 % puuston ar-

vosta. Vuokran määrä olisi

3 500 euroa vuodessa.

Mari Sarvaala

Pia Kekkonen