KOTIMETSÄ

27 / 32

KotiMetsä 1/2016 27
Hakkuussa poistetaan pääosin
isoimpia puita, jotta pienemmät
puut pääsevät järeytymään ja
metsänpohja taimettumaan. Uu-
situpa on ensimmäistä kertaa
töissä poimintahakkuutyömaal-
la. Ylispuuhakkuut ovat Uusitu-
valle tuttuja. Tyypillisin ylispuu-
hakkuu on alikasvoskuusikon
vapauttaminen koivikon alta.
Erirakenteisen kasvatuksen
hakkuutapoja ovat poiminta-
hakkuu ja pienaukkohakkuu.
Poimintahakkuussa poistetaan
pääasiassa isoimpia tukkipuita,
jonka lisäksi tehdään tarvittaessa
pienten puiden laatuharvennusta.
Pienaukkohakkuussa tehdään
pienialaisia aukkoja metsään,
joiden annetaan taimettua luon-
taisesti. Pienaukkojen koko voi
vaihdella 0,1- 0,5 hehtaarin
välillä, mutta yli 0,3 hehtaarin
kokoisia pienaukkoja koskee
metsälain uudistamisvelvoite.
Kuusen uudistamisessa riittä-
vät pienet latvusaukot, mutta
valopuiden kuten männyn uu-
distaminen vaatii vähintään 0,3
hehtaarin pienaukon.
Erirakenteisen metsän hakkui-
ta on tehty hyvin vähän Päijät-
Hämeen alueella. Viime vuonna
alle 1 % kaikista kasvatushak-
kuista oli poiminta- tai pienauk-
kohakkuita.
Osa erirakenteisen metsän
hakkuista on voitu merkitä
metsänkäyttöilmoituksessa tasa-
rakenteiseksi kasvatukseksi, eli
harvennukseksi, jolloin ne eivät
näy tilastoissa.
Poimintahakkuu
haastaa tekijät
Poimintahakkuuta pidetään
haastavana hakkuutapana. Hak-
kuun toteutus ei ole yhtä suora-
viivaista kuin tasarakenteisessa
kasvatuksessa, koska eriraken-
teisessa metsässä kasvaa monen
kokoisia puita ja tiheys voi vaih-
della runsaasti. Erirakenteisessa
metsässä kasvaa parhaimmillaan
kaiken kokoisia puita vaihtele-
vassa suhteessa.
Hakkuun toteutustapa riippuu
paitsi metsän rakenteesta, myös
metsänomistajan tavoitteista.
Jos metsänomistajalla on kor-
kea tuottotavoite, tukkipuuston
määrä täytyy pitää alhaisena.
Jos metsää käytetään pääasi-
assa virkistysalueena tai sillä on
suojelutavoitteita, puustoa kan-
nattaa kasvattaa järeämmäksi
ja vanhemmaksi. Uusituvan to-
teuttamassa hakkuussa metsän-
omistajan tavoitteena on kehit-
tää metsän erirakenteisuutta ja
saada ala taimettumaan.
Isot puut vaativat ison tilan
kaatuessaan. - Haasteellisinta
hakkuussa on ollut löytää tar-
peeksi kaato- ja karsintatilaa
isoille leveälatvuksisille kuusille,
kertoo Uusitupa.
Poimintahakkuun riskeinä
ovatkin ennen kaikkea korjuu-
vauriot, eli latvuston karsiutu-
minen, latvojen katkeaminen,
kolhut runkoihin ja juuriin ja
taimien tuhoutuminen. Kolhut
altistavat puun lahottajasienille.
Korjuuvaurioita tulee väistä-
mättä kun hakkuussa poistetaan
leveälatvuksisia tukkikuusia. Ko-
valla pakkasella taimet ja pienet
puut katkeavat herkästi isojen
puiden osuessa niihin.
Korjuuvaurioita voi tulla myös
silloin kun puita ajetaan met-
sästä pois. Ajokone voi kolhia
uran varren puita ajaessaan tai
lastatessa puita kyytiin. Samalla
työmaalla oleva ajokoneen kus-
ki Petteri Kandén lastaa puita
ripeästi.
- Tässä hakkuussa puiden ajo
ei eroa harvennuksesta, kom-
mentoi Kandén. Jos taimia olisi
paljon, puiden nostaminen kyy-
tiin olisi hitaampaa.
Poimintahakkuussa
järeä kone paras
Uusitupa kertoo, että hakkuun
toteutus ei ole ollut erityisen
hankalaa, eikä se eroa oleellisesti
harvennushakkuusta. Komatsun
järeä monitoimikone, jossa on
iso koura, mahdollistaa isojenkin
tukkipuiden hallitun kaadon ja
käsittelyn. Ainoa ongelma on
ollut paikoin kaatotilan puute.
Kevyt monitoimikone ei so-
vellu poimintahakkuuseen, jossa
poistetaan hyvin järeitä puita.
Isojen puiden kaatoa ei pystytä
tällöin ohjaamaan hyvin, ja nii-
den nostelu katkomista varten
on hankalaa. Seurauksena on
korjuuvaurioita.
Kevyt monitoimikone mahtuisi
kulkemaan kapeammilla ajou-
rilla, mutta ajourien leveyttä
säätelee ennen kaikkea ajoko-
neen koko. Ajokone vaatii neljän
metrin levyiset urat. Jos ne ovat
kapeammat, ajokone kolhii uran
varren puita.
Kyseisellä hakkuukohteella on
se etu hakkuun kannalta, että
taimia on hyvin vähän, koska
puusto on kasvanut tiheänä.
- Korjuu hankaloituu, jos 2-3
metrin pituisia taimia kasvaa ti-
heässä, sanoo Uusitupa. Taimet
estävät näkyvyyden kaadettavien
puiden rungoille, ja monitoimi-
koneen kouran on vaikea mah-
tua rungolle.
Osa taimista vaurioituu väis-
tämättä hakkuussa, mutta se ei
haittaa jos niitä on paljon. Jos
taimia kasvaa ryhmissä, hakkuu
voidaan suunnitella niin, että tai-
miryhmät kierretään. Jos vanhat
ajourat ovat taimettuneet hyvin,
voi olla perusteltua vaihtaa ajou-
rien paikkaa.
Harjaantunut silmä
auttaa
Hakkuissa ei yleensä merkitä
kaadettavia puita. Puut saate-
taan merkitä erikoiskohteilla,
esimerkiksi maisemallisesti aroil-
la paikoilla tai taajamametsissä.
Yleisimmin hakkuukonekuljetta-
ja tekee päätökset kaadettavista
puista saamansa ohjeistuksen
mukaan.
- Monitoimikoneesta on hyvä
näkyvyys puiden latvustoihin,
joten huonolaatuiset puut erot-
tuvat. Nykyään koneissa on niin
tehokkaat valot, että pimeäaika
ei eroa päivänvalosta, kertoo
Uusitupa.
Hakkuukonekuskien silmä on
harjaantunut arvioimaan jäävien
puiden tiheyden tasarakenteisissa
metsissä. Erirakenteisissa metsis-
sä puiden koko vaihtelee paljon.
Uusituvan mukaan pohjapinta-
alaa on hankala arvioida vaihte-
levan kokoisessa metsässä.
Entistä hankalammaksi sen
tekee, että hakkuu suoritetaan
epätasaisesti. Sinne, missä on
runsaasti järeää tukkipuuta,
muodostuu pienaukkoja. Metsä
jätetään tiheämmäksi kohdissa,
joissa kasvaa enemmän kuitu-
puuta tai pieniä tukkipuita.
Hakkuun lopputulos
Tiheä ja varjoisa metsä muut-
tui poimintahakkuussa valoisak-
si ja harvahkoksi. Suurimmassa
osassa puita on ollut kohtalaisen
hyvä pituuskasvu, joten metsä
toipunee pian harvennuksesta.
Luontaisen taimettumisen edelly-
tykset ovat nyt hyvät. Seuraava
hakkuu voitaneen tehdä noin
15 vuoden päästä, jolloin jäljel-
le jääneet puut ovat järeytyneet
isoiksi tukeiksi.
Teksti ja kuvat:
Tiina Mansikkamäki
Korjuuvauriot
Metsälain mukaan puille
aiheutuneita korjuuvaurioi-
ta saa olla enintään 15 pro-
sentilla puista. Suositusten
mukaan korjuuvaurioita tu-
lisi olla vain 5 prosenttia.
Korjuuvauriossa puun kuori
on repeytynyt ja puuaines on
voinut rikkoutua.
Korjuuvaurioksi lasketaan
yhteensä 12 cm2:n ala puun
rungon alaosassa tai 30 cm2:n
ala koko rungon alueella. Kor-
juuvaurio voi olla myös juuri-
vaurio, joksi lasketaan kolhut
yli 2 cm:n paksuisissa juuris-
sa, jotka ovat enintään metrin
päässä rungon keskipisteestä.
Metsäkeskuksen korjuu-
tarkastusmittausten mukaan
harvennuksissa on ollut run-
kovaurioita keskimäärin noin
3 %:lla puista ja juurivau-
rioita 0,5 %:lla puista. Poi-
mintahakkuissa puolestaan
on ollut puustovaurioita
9 %:lla puista.
Järeä hakkuukone mahdollistaa isompien puiden hallitun kaadon taimiaineksen tuhoutumista välttäen.
Pienaukkohakkuussa tehdään pienialaisia aukkoja metsään, joiden
annetaan taimettua luontaisesti.
Erirakenteisenmetsän hakkuut onnistuvat
huolelliselta tekijältä
Metsäkonepalvelun Antti
Uusitupa kaataa isoja kuu-
sia varmoin ottein tiheänä
kasvaneessa tukkivoittoi-
sessa kuusikossa. Rehe-
vällä turvemaalla kasvava
kuusikko on säilynyt vuosi-
kymmeniä koskemattoma-
na. Nyt metsään tehdään
erirakenteisen kasvatuksen
hakkuuta, joka vaatii tekijäl-
tään erityistä huolellisuutta.
Metsänomistajat
Ota suunnaksi
Metsänomistajat!
Min
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • Väihkyläntie 2 • 19700 Sysmä
p. 03 - 855 4300 • •
PÄIJÄT-HÄME
Erirakenteinen kasvatus tutuksi
Padasjoella pe 29.4.2016 klo 9-15
Majatalo Onnenmyyrä (Haukkatie 3, 17510 Nyystölä)
Kiinnostaako erirakenteinen metsänkasvatus, mutta
et tiedä minkälaisiin metsiin se soveltuu ja mitä
seikkoja hakkuun suunnittelussa tulee huomioida?
Tule kuulemaan tunnetun tutkijan Sauli Valkosen esitystä
erirakenteisesta kasvatuksesta. Iltapäivän maastokohteilla
tarkastellaan mm. luontaista uudistamista ja käymme
poimintahakatussa metsässä.
Koulutus on maksuton, kahvitarjoilu.
Maastoretkeily kimppakyydein.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset 22.4.2016 mennessä:
Tiina Mansikkamäki, 044 209 7544,