KOTIMETSÄ

Koti

Metsä 1

/2016

Hirsikoulun pääurakoitsija

Lemminkäinen Oyj:n liiketoi-

mintajohtaja Esa Kemppainen

kertoo, että vaikka hanke onkin

ensimmäinen laatuaan, aikataulu

on pitänyt koko ajan. Uudenlai-

sen projektin edetessä on tullut

eteen myös pieniä opin paikkoja.

- Kohteen suunnittelun alku-

vaiheessa oli tarpeellista saada

arkkitehdin ja muiden suunnit-

telijoiden sekä hirsitoimittaja

Kontiotuote Oy:n suunnittelu-

ja tietomallintaminen integroi-

tua. Näin suunnitteluprosessissa

valmistui prosessidokumentaatio

suoraan hirsitalotehtaan tuotan-

toroboteille. Samalla varmistet-

tiin, että kaikki läpiviennit ja

varaukset seinien sisään tuleville

putkituksille saatiin tehtyä hir-

sitehtaalla, Kemppainen kertoo.

Tällä hetkellä kohteessa teh-

dään loppuja sisävalmistustöitä

ja kalusteasennuksia. Tietotek-

niikka ja ATK-varusteet asenne-

taan kesäkuun loppuun mennes-

sä. Pihatyöt päästään tekemään

vasta kun routa ja lumet sula-

vat. Seuraavaksi vuorossa ovat

toimintokokeet ja luovutuksen

muut valmistelut.

Hirsikampushanke toteutetaan

elinkaarimallilla, mikä tarkoit-

taa, että seuraavan 25 vuoden

ajan Lemminkäinen vastaa koh-

teen ylläpidosta ja kiinteistöma-

nageerauksesta siihen liittyvine

palveluineen. Näin taataan kai-

kin tavoin turvalliset ja terveel-

liset tilat kaikille kohteen käyt-

täjille.

Samalla Lemminkäinen vas-

taa tilojen käytettävyydestä ja

palvelujen laadusta palvelusopi-

muksen mukaisesti sekä vapaut-

taa tilaajan kohteen ja hankkeen

johtamisesta ja päivittäisestä seu-

rannasta.

Terveet hirsitilat

tulevat tarpeeseen

Viime vuosina Suomessa on

laajasti havahduttu huomaa-

maan 1970- ja 1980-lukujen

rakennusten sisätilaongelmat ja

sama ilmiö esiintyi myös Pudas-

järvellä. Lukion rehtori Mark-

ku Rajalan mukaan uudet tilat

otetaan vastaan erittäin innos-

tuneesti, sillä sisäilmaongelmien

väistötilat ovat tulleet tutuksi jo

liian pitkältä ajalta.

- On jopa arveltu, että en-

simmäisenä koulupäivänä täy-

tyy laittaa puku päälle, Rajala

naurahtaa.

- Uusissa tiloissa houkuttelee

terveellinen sisäilma, hengittävä

rakenne, lämminhenkinen mate-

riaali sekä miellyttävä akustiikka.

Olemme seuranneet paikallisen

hirsisen päiväkodin toimintaa,

tutustuneet siihen ja iso osa ylä-

koulun oppilaista on suorittanut

siellä tet-harjoitteluitakin, Rajala

kertoo.

Oppilaat ovat päässeet jonkin

verran tutustumaan myös uu-

den koulun rakennustyömaahan

rakennuttajan määräyksiä nou-

dattaen.

Käytännössä koko kampusta

ei vielä ole voitu katsastaa, mut-

ta tiloihin on ollut mahdollista

tutustua virtuaalisesti. Noin vuo-

den ajan käytössä on ollut Fin-

pedan virtuaalinen sovellus, jota

on käytetty myös oppilaitoksen

markkinoinnissa.

Lukiolle tulee Hirsikampuk-

seen oma oppimisympäristö-

vyöhyke, joka lisää lukiolaisten

yhteisöllisyyttä nykyisestään.

Modernissa oppimisympäristös-

sä hyödynnetään langattomia

yhteyksiä, interaktiivisia video-

tykkejä, 3D-teknologiaa sekä

uusia lukiolaiskannettavia.

Rehtori Rajala uskoo, että pe-

dagogisen digiloikan avulla en-

tistä tyytyväisemmät opiskelijat

ovat tulevaisuudessa myös iloisia

ja innovatiivisempia.

- Lisäksi meillä on tulossa ns.

StartUp -kiihdyttämö-tila opis-

kelijoiden erilaisten yritysten ja

innovaatioiden sekä projektien

kehittämiseksi yhteistyössä kau-

pungin kehittämistoimen kanssa.

Uusi koulurakennus ja uusi

opetussuunnitelma tarjoavat

loistavan mahdollisuuden uu-

denlaisen opetuksen tarjonnalle,

joten siltäkin osin kaikkien kou-

lutoimessa on ajateltava asioita

uudella tavalla.

Pudasjärvestä

hirsipääkaupunki

Noin 8500 asukkaan Pu-

dasjärvelle hirsihankkeet ovat

merkittäviä. Kaupunki satsaa

varsinkin julkisten tilojen hirsi-

rakentamiseen tosissaan ja pyrkii

edistämään alaa esimerkillään.

Kaupunki on julistautunut epä-

virallisesti Suomen ja jopa maa-

ilman hirsipääkaupungiksi.

Kaupunkikuvan kannalta on

tärkeää, että hirsinen koulukam-

pus toimii ”käyntikorttina” ja

paikallista identiteettiä vahvista-

vana elementtinä.

- Valtuuston viime kesäisen

päätöksen jälkeen kaikessa julki-

sessa rakentamisessa selvitämme

ensin mahdollisuuden rakentaa

hirrestä ja puusta, vasta tämän

jälkeen voidaan tarkastella muita

vaihtoehtoja. Olemme viemässä

monella rintamalla tätä hirsi-

rakentamisen nousua eteenpäin

lähivuosina, kertoo kaupungin-

johtaja Tomi Timonen.

Hyvää palautetta on saatu jo

esimerkiksi hirsirakenteisen Pik-

ku-Paavalin päiväkodin käyttä-

jiltä. Päiväkoti valmistui syksyksi

2014 hoitopaikaksi yli sadalle

lapselle. Lisäksi kolme palvelu-

asumiseen tarkoitettua hirsistä

rivitaloa valmistui tänä talvena

ja ne on otettu käyttöön.

Rakennukset ovat Pudasjärven

Vuokratalot Oy:n rakennuttamia

ja yritys suunnittelee lisäksi ai-

nakin kahden luhtitalon raken-

tamista Pudasjärven Pietarilaan.

Pudasjärvelle on tällä hetkellä

nousemassa myös Hirsikartano-

palvelurakennus, johon nykyis-

ten suunnitelmien mukaan tulee

yhteensä 54 palveluasuntoa apu-

tiloineen.

Päätös saatiin aikaiseksi no-

pealla aikataululla, sillä tarve

ikäihmisten palveluasunnoille on

suuri. Timonen toteaa, että vaik-

ka rakennus ei ole halvimmasta

päästä - mutta ei kalleimmas-

takaan - sen ratkaisuilla halu-

taan vastata myös tulevaisuuden

ikäihmisten vaatimuksiin.

Tuloja paikallistalouteen

Hirsi on kunta- ja kansanta-

louden kannalta kokonaisedul-

linen vaihtoehto, sillä käytetyt

varat jäävät aina kotiin raaka-

aineen kantorahasta alkaen.

Koulukampuksen investoinnin

arvosta noin neljännes kohdistuu

Pudasjärvelle ja puolet Pohjois-

Pohjanmaalle.

Kampus edustaa paikallis-

ta osaamista, sillä käytössä on

ollut noin sata miestyövuotta

paikallista työvoimaa, useilta eri

aloilta.

Etenkin pudasjärveläinen hir-

siosaaminen on edustettuna. Pu-

dasjärveläinen Kontiotuote Oy

on toimittanut rakennukseen yli

28 kilometriä hirttä, josta val-

taosa on järeää 275 millimetrin

vahvuista lamellihirttä. Se tar-

koittaa noin 2100 kuutiometriä,

joiden valmistamiseen on tarvittu

8300 kuutiota pyöreää puuta.

Kaikki raaka-aine on ostettu

lähialueen metsistä ja jalostettu

Pudasjärvellä. Hirsirakentami-

seen käytetyt varat jäävät aina

hyödyntämään kotimaan kan-

santaloutta. Raaka-aineeseen

käytetyt rahat menevät kanto-

rahatuloina metsänomistajille

ja koko valmistusketju on koti-

maista työtä.

Jenny Kärki,

Heimo Turunen

Tavoitetila: juhlavuonna 2017

Suomen jokaisessa kunnassa on

suunnitteilla, rakenteilla tai val-

miina hirsi- tai puukoulu!

Sysmän kunnanvaltuusto

päätti tammikuussa 2015, että

Sysmään ruvetaan välittömästi

selvittämään hirsikoulun raken-

tamista, joka olisi valmis noin

neljän vuoden päästä. Siihen

saakka väliaikaisina koulutiloi-

na toimii viime syksynä tilaele-

menteistä koottu vuokrakoulu.

Seuraamme valtakunnallisesti

Pudasjärven ja Sysmän mallia

sekä erinomaisia päätöksiä. Uu-

sia päätöksiä hirsirakentamises-

ta on jo tullut pitkin Suomea.

Kerromme aktiivisesti Koti-

metsä-jäsenlehdessä hirsikoulu-

jen noususta erityisesti Pudas-

järvelle ja lopullisten päätösten

saamisesta Sysmään. Pudasjär-

vellä asiat etenevät vauhdilla,

mutta Sysmän tilanteen kehitty-

mistä sekä jatkopäätöksiä odo-

tamme edelleen.

Samaan aikaan valtakunnan

tasolla on jo väläytelty maail-

man ensimmäisen hirsisen kir-

kon rakentamista!

Jari Yli-Talonen, johtaja

Metsänhoitoyhdistys

Päijät-Häme

Pudasjärvi julistautui maailman

hirsipääkaupungiksi

Ensi syksynä Pudasjärvellä

lähes 800 eri-ikäistä koulu-

laista aloittaa opinnot mo-

dernissa oppimisympäris-

tössään, uudessa hirsikou-

lukampuksessa. Kyseessä

on maailman suurin massii-

vihirrestä tehty julkiraken-

nuskokonaisuus. Kohde on

herättänyt erittäin laajaa

huomiota ympäri maailman

ja työn vaiheisiin on käynyt

tutustumassa jo yli tuhat

vierailijaa.

Pudasjärven hirsikampus, jonka rakennustyöt ovat loppusuoralla. Edessä Oulu-Kuusamo valtatie, jonka

varrella koulu on näköalapaikalla. Taustalla näkyy Iijoki, jossa maaliskuussa on yli puolen metrin jääkerros.

Pudasjärvellä sijaitsee Kontiotuote Oy:n hirsitalotehdas, josta Pudas-

järven julkisen rakentamisen hirret on toimitettu. Toimitusjohtaja Jalo

Poijula vetämässä yrittäjien vierailuryhmää.

PuuSuomi 100 vuotta - haaste