KOTIMETSÄ

Koti

Metsä 1

/2016

Puunmyynnin reaalinen, in-

flaatiosta puhdistettu tuotto on

ollut Suomessa viimeisen kym-

menen vuoden aikana 3,6 pro-

senttia vuodessa. Päijät-Hämees-

sä tuotto on ollut korkeammasta

metsämaan hinnasta johtuen hie-

man pienempi.

Päijät-Hämeessä tehtiin viime

vuonna 84 metsätilakauppaa.

Omistajaa vaihtaneiden tilojen

koko oli keskimäärin 19 heh-

taaria ja keskihinta 5 200 euroa

hehtaarilta.

Kysyntää metsäpalstoille on

enemmän kuin tarjontaa, mi-

kä pankkien edustajien mukaan

nostaa metsätilojen hintoja Päi-

jät-Hämeessä hieman käypiä ar-

voja korkeammiksi.

Varatoimitusjohtaja Kari Suu-

tari Helmi Säästöpankista pitää

silti metsän ostamista Päijät-Hä-

meestä hyvänä ajatuksena.

– Metsäteollisuuden investoin-

nit tukevat puun kysyntää tule-

vina vuosina. Ostajan on kui-

tenkin pidettävä mielessä, että

metsän omistaminen on pitkä-

jänteistä toimintaa ja sen tuotot

syntyvät vasta puuta myydessä.

Metsän omistaminen edellyttää

myös omaa kiinnostusta metsän-

hoitoon, Suutari painottaa.

Kalkkisten Osuuspankin toi-

mitusjohtaja Heikki Leppähaara

jakaa kollegansa mielipiteen.

– Kun oma elämäntilanne ja

ostettava kohde ovat sopivat, on

aina hyvä aika hankkia metsä-

omaisuutta. Metsä on nykyises-

sä, hieman epävarmassa talous-

tilanteessa varsin suositeltava

sijoituskohde.

Viime vuotta pankit kuvaavat

varsin normaaliksi metsäkaup-

pavuodeksi. Myös alkuvuonna

luottotarjouksia on kyselty ta-

saiseen tahtiin.

Vakuudet

vaaditaan

Pankkien kokemuksen mu-

kaan yli puolet Päijät-Hämeen

metsäkaupoista tehdään ilman

lainarahaa. Kun lainaa tarvitaan,

järjestyy se yleensä viikossa, tar-

vittaessa nopeamminkin.

Vaikka metsä on turvallinen

sijoituskohde, vaativat pankit

metsäluotoille ostettavan palstan

lisäksi muitakin vakuuksia.

Ostettavan metsätilan va-

kuusarvoksi pankit katsovat

pääsääntöisesti 60 prosent-

tia kauppahinnasta tai metsän

käyvästä arvosta. 40 prosentil-

le kauppahinnasta pitää löytyä

omaa rahaa tai vakuuksia. Met-

säpalstan vakuusarvo voi kui-

tenkin vaihdella 60 prosentin

molemmin puolin riippuen asi-

akkaan kokonaistilanteesta.

Jos laina on suuri tai vakuuksia

on alle 40 prosenttia, voi pankki

määrätä luotolle täydentäviä eh-

toja eli kovenantteja. Tyypillisin

kovenantti on, että puunmyynti-

tuloista sovitaan tietty osa käytet-

tävän lainan lyhentämiseen.

Metsäluottojen laina-aika on

tyypillisimmillään 5–10 vuotta,

joissain tapauksissa 15 vuotta.

Nykyisessä korkotilanteessa

pankit ovat luonnollisesti kiin-

nostuneita myöntämään myös

lyhennysvapaita vuosia. Laina-

ohjelman muuttamisesta tosin

peritään joidenkin satojen euro-

jen suuruinen järjestelypalkkio.

Marginaalit

vaihtelevat

Metsäluoton marginaaliin

vaikuttavat muun muassa asi-

akkaan vakuustilanne, tulot,

laina-aika ja asiakkuussuhteen

laatu. Päijäthämäläisissä pan-

keissa metsäluoton marginaalit

vaihtelevat hieman alle kahdes-

ta prosentista reiluun kolmeen

prosenttiin.

– Esimerkiksi maa- ja metsäta-

louden harjoittajalla, joka aloit-

taa yritystoimintaa tai laajentaa

sitä, voi marginaali olla 1,5 pro-

senttia. Jos kyseessä on puh-

taasti ”ulkopuolinen sijoittaja”,

on marginaali yleensä yli kaksi

prosenttia, Leppähaara linjaa.

S-Pankin maatilarahoituspääl-

likkö Tarmo Koskela lupaa nor-

maalitilanteessa metsäluoton alle

kahden prosentin marginaalilla.

Asiakkuusjohtaja Sakari Eero-

la Päijät-Hämeen Osuuspankista

kertoo marginaalin vaihtelevan

kahden prosentin molemmin

puolin.

Helmi Säästöpankissa margi-

naalit ovat alle kahdesta prosen-

tista reiluun kolmeen prosenttiin.

Yksikönjohtaja Raija Ruhanen

Nordeasta kertoo marginaalin

vaihtelevan hyvinkin paljon riip-

puen asiakkaan maksukyvystä,

vakuuksista ja laina-ajasta, jo-

ten keskimääräistä marginaalia

on vaikea määritellä. Muistakin

pankeista korostetaan, että lai-

nan hinta vaihtelee aina tapaus-

kohtaisesti.

Sekä S-Pankissa että Osuus-

pankeissa lainan marginaalia

saattaa pienentää myös metsä-

vakuutusten siirtäminen samaan

ryhmään. Muille pankeille va-

kuutusyhtiöllä ei ole merkitystä,

mutta metsävakuutus kuitenkin

vaaditaan.

Sukupolvenvaihdokset

vähemmistönä

Metsäkaupoissa ostaja tulee

melko harvoin omasta perhees-

tä. Sukupolvenvaihdoskauppoja

on vain noin viidennes kaikista

metsäkaupoista.

Suutari kehottaa harkitsemaan

sukupolvenvaihdostilanteissa

myös metsäpalstan liittämis-

tä osaksi yhteismetsää. Helmi

Säästöpankki näyttää esimerkkiä

ja on ostanut viime vuonna mer-

kittävän osuuden Yhteismetsä

Päijät-Hämeestä.

Markku Pulkkinen

Metsänomistajat

Ota suunnaksi

Metsänomistajat!

Minna Kauppi

KUVA: PAULA LEhtoMäKi

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • Väihkyläntie 2 • 19700 Sysmä

p. 03 - 855 4300 •

www.mhy.fi/paijat-hame

•

paijathame@mhy.fi

PÄIJÄT-HÄME

Metsäsuunnitelma –

opas omaan metsään

Tilakohtainen metsäsuunnitelma on perusta metsien

hoidolle ja ohjaa metsän kehitystä haluttuun suuntaan.

Teetä toiveidesi mukainen räätälöity

metsäsuunnitelma alkaen 17 €/ha.

Ajantasaisella

metsäsuunnitelmalla

mobiilisuunnitelman

kännykkään ja iPadiin.

Pyydä tarjous 4-9 v.

vanhan metsäsuunnitelman

päivityksestä!

Tila-arviot omistajavaihdoksiin

saat myös

metsänhoitoyhdistyksestä.

Lainakulut verovähennyskelpoisia

Metsän ostoon otetun lainan korot ja toimitusmaksut voi vähentää

verotuksessa.

Metsälainan korot ilmoitetaan esitäytetyllä, henkilökohtaisella ve-

roilmoituksella tulonhankkimisvelan korkoina ja ne vähennetään

lopullisessa verotuksessa pääomatuloista.

Metsätalouden velkoihin liittyvät toimitusmaksut ja muut lainan

liitännäiskulut ilmoitetaan puolestaan metsäveroilmoituksella ja

vähennetään metsätalouden pääomatuloon kohdistuvina tulon-

hankkimismenoina.

Paikalliset pankit:

Metsä on hyvä sijoitus – lainaakin saa

Kiinnostus metsään sijoitus-

kohteena on kasvanut, kun

korot ovat matalalla. Päijät-

Hämeen pankit myöntävät

mielellään lainaa metsien

ostoon, kunhan vakuudet

ovat kunnossa.

TAPIO SILVA Oy

puh. 0294 32 6000

www.tapio.fi

Hyvistä siemenistä

kasvaa tuottava metsä