KOTIMETSÄ

Koti

Metsä 2

/2016

Puheenjohtajan palsta

Koti

Metsä

Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry

Vastaava päätoimittaja: Jari Yli-Talonen p. 040 848 4861

www.mhy.fi/paijat-hame

Kannen kuva: Ari Toikka

Sivunvalmistus: SSS Oy

Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2016

METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI

Pääkirjoitus

Paikallista näkökulmaa asiaan

antaa metsänhoitoyhdistys Päijät-

Hämeen alueen tunnusluvut. Yh-

distyksen alueen yksityiset metsän-

omistajat omistavat kaikkiaan n.

265 000 hehtaaria metsää, met-

sänomistajia on kaikkiaan yli 7200

ja puuston vuotuinen kasvu sekä

hakkuut ovat keskimäärin 1,7-1,8

miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Tämän omaisuuserän kokonais-

arvoksi voi tehtyjen metsätilakaup-

pojen pohjalta arvioida jopa 1,8

miljardia euroa. Vuosittain tämä

omaisuuserä tuottaa Päijät-Hämeen

alueen metsänomistajille keskimää-

rin 60-80 miljoonan euron kanto-

rahatulot.

Kaupunkilaistuneesta metsän-

omistuksesta on puhuttu jo vuosien

ajan paljon. Tällä hetkellä noin 40

prosenttia metsänomistajista asuu

tilallaan, neljännes omistajista on

kaupungissa. Ilmiö on olemassa ja

lisääntyy jatkuvasti, kun metsän-

omistajat vanhenevat ja siirtävät

tilojaan eteenpäin seuraaville su-

kupolville. Toivottavasti tälle kehi-

tykselle saadaan selkeät ja kannus-

tavat pelisäännöt mahdollisimman

nopeasti.

Jossain vaiheessa näytti siltä, et-

tä suomalainen metsäteollisuus on

auringonlaskun toimiala. Nyt sekä

metsätalous että erityisesti biotalo-

us on kuitenkin nostanut päätään

ja sen uskotaan luovan Suomeen

kaikkiaan jopa satatuhatta uutta

työpaikkaa. Merkkejä työllistämis-

vaikutuksista on saatu jo Ääne-

koskella, jonne nousee jättimäinen

biotuotetehdas.

Päijät-Hämeeseen vaikuttaa eri-

tyisen positiivisesti Lahti Energian

päätökset sekä kantorahojen lisäyk-

sen osalta erityisesti Versowoodilla

suunniteltu tukin sahauksen mer-

kittävä lisäys. Näiden ja monien

muiden positiivisten uutisten va-

lossa olisi tärkeää, että ihan kaikki

metsänomistajat, olivatpa he sitten

kaupungissa tai maalla, pitäisivät

huolta arvokkaasta omaisuudestaan

eli metsistään.

Metsät ovat edelleen erittäin tär-

keä omaisuuslajimme, ja nyt jos

koskaan sen hoitaminen näyttää

niin paikallis-ja aluetalouden kuin

kansantaloudenkin kannalta erityi-

sen tärkeältä.

Syysterveisin,

Jari Yli-Talonen

Johtaja

Naapurukset päättivät raivata

rajalinjan auki. Toimenpide oli

tarpeellinen, sillä rajalinja oli vuo-

sien saatossa häipynyt pusikoiden

ja kasvavan puuston peittämäksi,

eikä kyseisen rajalinjan sijainnista

ollut minkäänlaista silmin havait-

tavaa merkkiä.

Pyykkikivet löytyivät rajan mo-

lemmista päistä pitkän etsimisen

jälkeen. Toisen osapuolen tietämää

ns. ”viisarikiveä” keskeltä rajaa ei

kuitenkaan etsimälläkään löytynyt.

Toinen naapureista lupautui rai-

vaamaan linjan metsurintaitojensa

turvin. Työ oli jo edennyt reippaas-

ti yli puolen välin, kun yllättäen

paljastui, että linja olikin lähtenyt

kiertämään kymmenkunta metriä

toisen naapurin puolelle. Viisari-

kivikin löytyi, tosin se sijaitsi ai-

van eri paikassa kuin alun perin

luultiin.

Avuksi tuli metsänhoitoyhdis-

tyksestä mittamies ja moto, joi-

den avulla rajalinja saatiin oike-

aan paikkaan. Pienehkö, hyvässä

kasvukunnossa oleva kuvio jou-

tui vahingon takia ennenaikaiseen

hakkuuseen. Rajalinjalta hakattu

puusto laitettiin vahingon kärsineen

naapurin puukauppaan ja ongelma

oli sillä kuitattu.

Mieleen tuli kuitenkin kysymys:

olisiko ensin kannattanut kysyä

neuvoa yhdistykseltä?

*******

Minulle tarjottiin metsäpalstaa

ostettavaksi. Tutustuin kohteeseen

huolellisesti ja hinnastakin päästiin

sovintoon, joten ei muuta kuin

kaupantekoon.

Kaupanvahvistaja oli tilattu, ja

kauppakirjaluonnoskin jo valmiina.

Sitten paljastui, että myyjä oli os-

taessaan tilan sukulaisiltaan unoh-

tanut hakea lainhuudatuksen osta-

maansa kiinteistöön. Myös kaupan-

vahvistajan lausunto ja allekirjoitus

puuttuivat kauppakirjasta.

Totesimme myyjän aiemman kau-

pan mitättömäksi ja meidän väli-

nen kauppa peruuntui tietysti siinä

samassa, valitettavasti. Myyjää oli

avustanut kiinteistönvälittäjä, joka

ei ilmeisesti ollut kovinkaan am-

mattitaitoinen.

Myyjä joutuu nyt käymään edel-

lisen kaupan uudelleen läpi ja ha-

kemaan lainhuudatuksen. Siinä

prosessissa aikaa saattaa kulua

useampikin kuukausi ennen kuin

asia taas etenee.

Mieleen tulee taas kysymys: olisi-

ko ensin kannattanut kysyä neuvoa

yhdistykseltä?

*******

Arvoisa metsänhoitoyhdistys Päi-

jät-Hämeen jäsen:

Vaikka asiasi tuntuisi kuinka vä-

häpätöiseltä tahansa, liittyi se sitten

metsään tai kiinteistöihin, niin kysy

ihmeessä apua ja neuvoa yhdistyk-

sestä. Neuvomme mielellämme, ja

säästyt helposti monelta turhalta

koukerolta ja mielipahalta.

Esimerkit ovat oikeasta elämästä

ja niitä on lisää, vaikka kuinka

paljon.

Jos haluat olla mukana näin mie-

lenkiintoisessa organisaatiossa kuin

metsänhoitoyhdistys on, ryhdy val-

tuustomme vaaleihin ehdokkaaksi,

pääset vaikuttamaan.

Ja marraskuussa on äänestämisen

aika, seuraa postia!

Jarmo Poutiainen

Hallituksen puheenjohtaja

Olisi pitänyt kysyä neuvoa yhdistykseltä

Metsä on arvokas omaisuus

Suomalaisten varallisuudesta

on edelleen varsin paljon kiinni

metsässä. Metsänomistajia on

noin 740 000, kun mukaan laske-

taan myös yhteisomistustilojen

osakkaat. Metsänomistajia on

siis lähes 14 prosenttia kaikista

suomalaisista.

Mari Sarvaala