Previous Page  9 / 28 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 9 / 28 Next Page
Page Background

Koti

Metsä 2

/2016

9

- Puukauppa käy hyvin. Met-

sänomistajat ovat aktiivisesti

liikkeellä, Metsä Groupin Mik-

kelin piiripäällikkö Jyrki Husu

kiittelee alkusyksyn tilannetta.

- Nyt ostamme havupuuvaltai-

sia uudistushakkuita ja harven-

nuksia, jotka voi korjata sulan

maan aikaan.

Kunnon pakkastalvet alkavat

olla Etelä-Suomessa harvinai-

sia ja sulan maan leimikoiden

kysyntä ei varmasti vähene. Iso

osa tälläkin hetkellä talvileimi-

koiksi luokitelluista kohteista

voitaisiin hakata sulan maan

aikana, Husu huomauttaa.

Kesäkorjuun esteenä on usein

asenteet – joko metsäammat-

tilaisen tai metsänomistajan.

Monena vuonna maasto on lop-

pukesällä ja alkusyksyllä paljon

kuivempaa kuin talvella. Metsä

Group lisää sulan maan aikana

tehtäviä hakkuita jopa 50 pro-

senttia vuoteen 2019 mennessä.

- Metsänomistaja voi nostaa

leimikon kysyntää ja kiinnos-

tavuutta ostajien silmissä. Talvi-

leimikon peruste on usein tiestö.

Kun leimikolle johtava tie ja sen

rummut ovat kunnossa, kiin-

nostaa leimikko ostajaa paljon

enemmän. Metsäammattilaiset

osaavat kyllä neuvoa, millaiset

toimet maksavat itsensä takai-

sin, Husu sanoo.

Lisäpuut halutaan ostaa

omistajajäseniltä

Biotuotetehdas käynnistyy

vuoden 2017 kolmannella nel-

jänneksellä. Eletään jo pitkäl-

lä vuodessa 2017 ennen kuin

puunkorjuu sitä varten alkaa.

Täydellä teholla tehdas käy

vuonna 2018.

Kaikki kuluvan vuoden ai- kana hakatut puut käytetään

Metsä Groupin nykyisillä tuo-

tantolaitoksilla. Husu sanoo,

että osto uutta tehdasta var-

ten on kuitenkin jo käynnissä.

- Kasvatamme pystyvarantoa

pikkuhiljaa ja valmistaudumme

kasvavaan puun tarpeeseen.

Jäsenten puu on ostossa aina

etusijalla. Se on omistajan, Met-

säliitto Osuuskunnan, linjaus.

Myös biotuotetehtaan tarvit-

semat lisäpuut halutaan ostaa

omistajajäseniltä.

- Maksoimme metsänomis-

tajille viime vuonna 410 milj.

euroa puunmyyntituloja. Lisäk-

si maksoimme omistajille osuus-

pääoman korkoja, puukauppa-

bonuksia ja hinnantarkistuksia

yli 50 miljoonaa euroa. Se tar-

koittaa noin 4,7 euroa jokaista

jäseniltä hankittua puukuutiota

kohti, Husu kertoo.

Biotuotetehtaan vuoksi li-

sääntyvät puunosto kasvattaa

Metsä Groupin metsänomista-

jille maksamia kantorahatuloja

karkeasti arvioiden noin 75 mil-

joonaa euroa vuodessa.

Vaikutus säteilee

Päijät-Hämeeseen

Äänekoskelle rakennettava

biotuotetehdas vaikuttaa puun

ostoon myös Päijät-Hämeessä,

vaikka suuri osa tehtaan tarvit-

semassa puusta tulee noin 150

kilometrin säteeltä.

Biotuotetehtaan vuoksi puu-

virtojen reitit muuttuvat ko-

ko maassa. Esimerkiksi Met-

sä Groupin tuotantolaitokset

Kaakkois-Suomessa käyttävät

puuta yhteensä viisi miljoonaa

kuutiometriä vuodessa. Näi-

denkin tuotantolaitosten puut

hankitaan jatkossa yhä lähem-

pää.

Metsä Group on Suomen

suurin hankintapuun ostaja.

Biotuotetehtaan ansiosta han-

kintapuun määrä nousee, mutta

vasta talvella 2017–2018.

- Siihen saakka ostamme

hankintapuuta entiseen tahtiin

suoraan jäseniltä, Husu sanoo.

Hän painottaa, että hankin-

tapuusta pitää aina sopia etu-

käteen. - Ensin osoite puulle,

sitten vasta saha käyntiin.

”Teemme jatkossa

tekopökkelöitä”

Metsä Groupin hakkuissa

tehdään lokakuusta alkaen

kaksi tekopökkelöä hehtaaril-

le kaikissa hakkutavoissa, jos

metsänomistaja antaa tähän

luvan. Asiasta kysytään puu-

kaupan yhteydessä.

Tavoitteena on lisätä laho-

ja kolopuun määrää. Teko-

pökkelöiden teko on helppo ja

kustannustehokas tapa lisätä

lahopuuta nuorissa ja varttu-

neissa kasvatusmetsissä, joissa

sitä on vähiten.

Tekopökkelö alkaa lahota

muutamassa vuodessa, jolloin

tikat ja tiaiset voivat tehdä sii-

hen koloja. - Jos kaikki Metsä

Groupin metsänomistaja-asiak-

kaat lähtevät mukaan tekopök-

kelöiden tekoon, teemme satoja

tulevia kolopuita päivässä, Hu-

su sanoo.

Tekopökkelö tehdään katkai-

semalla puunrunko 2-4 metrin

korkeudessa. Valinnassa suo-

sitaan kuitupuukokoisia lehti-

puita. Metsään jää näin pitkä

”kanto”, josta metsänomistaja

ei saa rahaa. Yhdelle hehtaarille

jätettävien kahden tekopökke-

lön vuoksi metsänomistajalta

jää saamatta puunmyyntituloja

muutamasta kymmenestä sen-

tistä reiluun euroon, puulajista

riippuen.

Biotuotetehdas etenee

aikataulussa

Äänekoskelle rakennettava

biotuotetehdas etenee aikatau-

lussa. Syyskuun puolessa välissä

tehtaasta oli valmiina noin 65

prosenttia. Toiminnan paino-

piste on siirtynyt asentamiseen,

sillä rakentamisen huippu on

ohitettu jo huhtikuussa 2016.

Asennustöiden alettua laajalti

työmaavahvuus on kasvanut ja

syyskuussa töissä oli yli 1 700

henkilöä päivittäin, vilkkaimpi-

na vuorokausina 2 000 henki-

löä. Työmaavahvuus saavuttaa

huippunsa loka-marraskuun

vaihteessa, jolloin tehdasta ra-

kentaa 2 500 ammattilaista.

Biotuotetehdas on metsäteol-

lisuuden suurin investointi Suo-

messa. Investoinnin arvo on

1,2 miljardia euroa vuodessa.

Käynnistyttyään se tulee työl-

listämään suoraan arvoketjussa

2 500 ihmistä. Tehdas lisää

uusiutuvan energian osuutta

Suomessa yli kahdella prosent-

tiyksiköllä.

Biotuotetehtaan kotimaisuus-

aste on kokonaisuudessaan

korkea, yli 70 prosenttia.

Krista Kimmo

Viestintäpäällikkö

Metsä Group,

Puunhankinta ja

metsäpalvelut

Uuden Äänekosken tehtaan puun osto on jo käynnissä,mutta puunkor-

juu alkaa vasta ensi vuonna, kertoo piiripäällikkö Jyrki Husu.

Seppo Samuli

Andrew Taylor

Metsä Groupin biotuotetehdas lisää

puukauppaamyös Päijät-Hämeessä

Ensi vuonna käynnistyvän

biotuotetehdas käyttää nel-

jä miljoonaa mottia enem-

män havukuitua kuin ny-

kyinen Metsä Fibren tehdas

Äänekoskella. Lisääntyvä

puunkäyttö säteilee kas-

vavina ostomäärinä koko

maahan.

Äänekosken biotuotetehtaasta oli valmiina syyskuun puolivälissä 65 % ja toiminnan painopiste on siirtynyt

rakentamisesta asennustöihin.

Metsänomistaja voi nostaa leimikon kysyntää ja kiinnostavuutta ostajien silmissä.

Sami Karppinen