KOTIMETSÄ

Koti

Metsä 2

/2016

Helikopterin ohjaamossa on

valtava määrä mittareita, joista

en ymmärrä mitään. Olen istu-

nut kuskin viereiselle penkille

ja laittanut turvavyön kiinni.

Ovi on suljettu huolellisesti.

Pekka-kuljettaja kertoo, että

joskus ovi on auennut kesken

lennon, eikä sitä saa ilmassa

suljettua millään voimakkaan

ilmavirran takia. Laitamme

molemmat päähän kuulokkeet,

joissa on mikrofoni ja kun

piuhat kiinnitetään, pystymme

puhumaan niiden kautta niin,

ettei koneen valtava meteli häi-

ritse.

Pekka laittaa koneen käyn-

tiin. Propelli alkaa pyöriä ensin

hitaasti ja kiihtyy sitten hur-

jaan vauhtiin. Mittari kertoo,

että moottorin lämpötila on

600 astetta, kun kone nousee

pehmeästi ilmaan.

Otamme mukaan yhden

tyhjän lannoitustankin, jonka

lannoitusauton mies kiinnittää

kopterin alla roikkuvaan vaije-

riin maasta käsin. Pieni puhuri

vähän huojuttelee paikallaan

pörräävää konetta, mutta me-

no tuntuu silti tosi vakaalta.

Kun tankki on kiinni, kone

lähtee lentoon ja kaartaa edes-

sä olevan pienen Kaalijärven

yli yhdessä hujauksessa.

Hämmästelen, miten kovaa

vauhtia kone etenee ja saan

kuulla, että vauhtimme 120

km/h on hidas, kun koneella

pääsee kahtasataa.

Alla vihertää kaunis metsäi-

nen maisema, jonka keskellä

pilkottaa siellä täällä pieniä jär-

viä. Suomalainen metsä näyttää

huikaisevan kauniilta aurinkoi-

sena kesäpäivänä yläilmoista

nähtynä. Sitä se on myös lumi-

seen aikaan, sanoo Pekka.

Otan valokuvia ja yritän saa-

da kaiken irti lentomatkasta,

jonka tiedän olevan lyhyt. Sit-

ten edessä näkyykin jo kasa

lannoitussäkkejä ja lannoitus-

auto. Olemme saapuneet seu-

raavalle nousupaikalle.

Matka kesti vaivaiset pari

minuuttia. Myöhemmin kat-

son kartalta, että lentomatka

oli vain kaksi kilometriä. Sa-

ma väli teitä pitkin autolla on

8 km:n pituinen.

Helikopterilla lentely ei ole

hullumpaa! Kiitos Pekalle hie-

nosta kokemuksesta, ensim-

mäisestä kopterilennostani!

Minna Lautala

Enemmän puuta

seuraavassa hakkuussa

Lannoituksen vaikutusaika

on 6-8 vuotta ja lisäkasvu on

Päijät-Hämeen alueella tyypil-

lisesti 15-20 mottia hehtaarille.

Tämä tarkoittaa noin 15 pro-

sentin vuotuista sisäistä korkoa

lannoitusinvestoinnille.

Lyhyempi kiertoaika

ja harvennusväli

Kasvun paraneminen tarkoit-

taa lyhyempää kiertoaikaa ja

harvennusväliä. Tämä korostuu

oikeaan aikaan harvennetuissa

havupuustoissa. Harvennukset

kannattaa siis tehdä ajallaan,

niin että puuston ja latvusten

kunto pysyy hyvänä.

Enemmän ja

laadukkaampaa tukkia

päätehakkuussa

Suomalaisen mekaanisen

metsäteollisuuden tärkein puul-

le asettama laatukriteeri on jä-

reys. Lannoituksella lisätään

puuston järeyttä. Tämä on etu

niin hakkuussa, kuljetuksessa

kuin jalostuksessakin.

Kangasmaiden lannoituksia

tehdään aikaisintaan ensiharven-

nuksen jälkeen. Tämä tarkoittaa

sitä, että puiden oksaisuuslaatu

on jo määräytynyt ja lannoitus

ei voi sitä heikentää. Päinvas-

toin laatu paranee sen takia,

että vähäoksaisen tyvitukin ja

terveoksaisen latvatukin osuus

tukin kertymästä lisääntyy.

Metsä sitoo enemmän

hiilidioksidia

Lannoituksen aiheuttama

kasvunlisäys sitoo jopa 10

tonnia hiilidioksidia hehtaaril-

le. Lannoitteen valmistuksen

ja levityksen aiheuttama hii-

lidioksidipäästö on noin 0,5

tn hehtaarille. Lannoituksen

ilmastotase on siis hyvin po-

sitiivinen.

Marja- ja sienisato

kasvavat

Lannoitus pääsääntöisesti li-

sää marja- ja sienisatoja. Eri-

tyisesti kuivahkoilla kankailla

mustikan sato voi jopa monin-

kertaistua.

Marjoja ja sieniä voi kerä-

tä huoletta vaikka heti lan-

noitteen levityksen jälkeen.

Metsälannoitteet valmistetaan

samoista raaka-aineista kuin

pelloilla ja puutarhoissa käy-

tettävät lannoitteet.

Metsätilan arvo

kasvaa

Lannoitus lisää kasvua ja

metsän elinvoimaisuutta 6-8

vuoden ajan. Se lisää välittö-

mästi metsätilan arvoa. Tämä

kannattaa muistaa esimerkiksi

sukupolvenvaihdosta suunni-

teltaessa.

Metsätilan luovuttaja voi

vähentää kustannukset ve-

rotuksessa ja uusi sukupolvi

saa arvokkaamman metsätilan

hallintaansa. Lannoitus siis

kannattaa hyvin, vaikka puun-

myyntituloja ei itse tarvitse.

Puunmyyntitulot voi

vähentää verotuksessa

Lannoituskustannukset vä-

hennetään puunmyyntiverotuk-

sessa kertapoistona. Lannoitus

on hyvä tapa sijoittaa osa met-

sätuloista takaisin metsään.

Esimerkiksi tyypillinen vart-

tuneen 50-60 vuotiaan metsän

harvennus tuottaa noin 2000

€

tulon hehtaarilta. Lannoituskus-

tannus on tästä noin viidesosa.

Lannoitushankkeeseen sisältyy

monta vaihetta ja siitä syystä on

hyvä olla ajoissa liikkeellä. Vuo-

den 2017 hankkeet pitäisikin ol-

la suunnitelmien osalta valmiina

vuoden 2016 loppuun mennessä.

Tuhkalannoituksia tehdäänkin

jo talven aikana ja kemialliset

lannat on levitetty perinteisesti

touko- kesäkuussa. Nousupaikat

on käytävä läpi tätä ennen ja

varmistettava, että niiltä toimi-

minen on turvallista, vasta sitten

voi lannat toimittaa maastoon.

Lannoitukset pyritään toteut-

tamaan yhteishankkeina, eli

vaikka itsellä lannoitettava alue

olisi kooltaan vain muutaman

hehtaarin, kannattaa ottaa yh-

teyttä. Lähistöllä saattaa olla

muilla sopivia alueita.

Vuonna 2017 lannoitetaan

Suomi 100- juhlan hengessä li-

säkasvua metsiin. Muista mhy

Päijät-Hämeen jäsenien 10 %

jäsenalennus lannoitteen ja levi-

tyksen hinnasta.

Kysy tarkemmat tiedot ja pyy-

dä kartoitus sekä tarjous alueesi

metsäasiantuntijalta.

Arttu Juhola

Lannoitusvastaava

Lannoitus: 7 hyvää syytä lisätämetsän kasvua

Ilmoittaudu yhteishankkeeseen -

lannoitukset vuodelle 2017

Reijo Ikonen

Markku Wiik

Mari Sarvaala

Kopterin kyydissä

Minna Lautala

Männikköön levitetty lan-

noite tuon usean kuution

kasvunlisän ja lisää järeän

tukin määrää.