KOTIMETSÄ

Koti

Metsä 2

/2016

Metsänvuokrauksella tarkoi-

tetaan sellaista omaisuuden-

hoitopalvelua, jolla pyritään

helpottamaan metsäomaisuu-

den hallinnointia ja hoitoa.

Se voisi myös lisätä metsän

tuottoa.

Metsän omistusoikeus säi-

lyy metsänomistajalla, mutta

vuokralainen hoitaa metsien

hoitotyöt ja hakkuut metsän-

omistajan puolesta yhdessä

sovittujen periaatteiden ja

metsänhoitomenetelmien mu-

kaisesti vuokrakauden aikana.

Vuokralainen vastaa töiden

toteutuksesta, yksittäisistä

metsänkäsittelypäätöksistä,

hallinnosta, kuluista ja maksaa

metsänomistajalle korvauksek-

si vuokraa. Vuokralainen voi-

si olla esimerkiksi metsänhoi-

toyhdistys, metsäpalveluyritys,

metsäyhtiö tai metsänomista-

jayrittäjä.

Vuokrauksen puolesta

Vaikka metsänvuokrauksesta

kiinnostuneiden metsänomis-

tajien suhteellinen osuus oli

kyselyssä melko pieni (5 %),

tarkoittaa se koko maan ta-

solla lähes 15 000 metsätilaa.

Metsänomistajat

pitivät

vuokrausta hyvänä vaihtoeh-

tona, jos itsellä ei ole aikaa

hoitaa metsiä, metsänhoito

tuntuu raskaalta ja siihen ha-

lutaan helpotusta. Vuokraus

nähtiin mahdolliseksi myös sil-

loin, jos metsätila on kauka-

na, eikä itsellä ole etäisyyden

vuoksi mahdollisuutta tehdä

metsänhoitotöitä.

Osa vastaajista katsoi, et-

tei heillä ole riittävästi tietoja

eikä taitoja hoitaa metsiään,

joten vuokraus mahdollistaisi

asiantuntevan metsänhoidon.

Myös aiemmat kokemukset

metsäomaisuuden hoitosopi-

muksista tai muun omaisuuden

vuokraamisesta lisäsivät kiin-

nostusta metsänvuokraukseen.

Vuokrausta vastaan

Monet omistajat epäröivät

vastauksessaan. Ilmeisesti syy-

nä on se, että metsänvuokraus

oli heille uusi asia ja he kai-

pasivat siitä lisää tietoja sekä

käytännön esimerkkejä ennen

oman kantansa muodostamis-

ta.

Suuri enemmistö metsän-

omistajista suhtautui kuitenkin

kielteisesti metsiensä vuokraa-

miseen. He halusivat vuokraa-

misen sijaan tehdä tilallaan itse

metsätöitä ja pitivät tärkeänä

mahdollisuutta päättää itse

oman metsänsä käsittelystä.

Metsänomistajat myös kom-

mentoivat pelkäävänsä tule-

vansa huijatuksi, eivätkä he

luottaneet mahdollisiin vuok-

ralaisiin. Metsänomistajan

eduista huolehtiminen ja met-

sien kunto vuokra-ajan jälkeen

epäilytti monia.

Metsänvuokrauksen nähtiin

olevan sopimaton vaihtoehto

myös silloin, jos metsätilalla

oli omistajilleen muuta kuin

puuntuotannollista arvoa.

Vuokraamisen pelättiin rajoit-

tavan metsän virkistyskäyttöä

ja mahdollisuuksia tehdä itse

metsätöitä, harrastaa ja kun-

toilla, tai vähentävän metsän

luontoarvoja. Jos omaan met-

sään oli vahva tunneside esi-

merkiksi sukutilan tai perinnön

kautta, metsän vuokraamista

ulkopuolisen hoidettavaksi ei

pidetty hyvänä ajatuksena.

Tärkeintä luottamus ja

ammattitaito

Metsänvuokrasopimuksen

syntymisen avainkysymyksek-

si näyttääkin muodostuvan

vuokranantajan ja vuokralai-

sen välinen luottamus, johon

kytkeytyy myös mahdollisuus

ainakin seurata tai saada en-

nakkoon tieto siitä, mitä omas-

sa metsässä tapahtuu.

Vuokralaisen tärkeimpi-

nä ominaisuuksina vastaajat

pitivät ammattitaitoa ja asi-

antuntemusta sekä sitä, että

hän ajattelisi metsänomistajan

etua. Myös vuokralaisen kyky

hoitaa asiat sovitusti ja ajoissa

oli metsänomistajille tärkeää.

Sen sijaan vuokralaisen va-

kavaraisuus ja se, ettei vuok-

ralainen kerro metsänomista-

jan asioita ulkopuolisille, eivät

olleet vastaajille yhtä tärkeitä.

Pohjoiskarjalaisille asioimisen

vaivattomuus oli hieman tär-

keämpää kuin päijäthämäläi-

sille, mutta muutoin maakun-

nallisia eroja toimijan ominai-

suuksien suhteen ei ollut.

Aivan ilmeisesti moni met-

sänomistaja tavoittelee vaiva-

tonta metsänomistusta, joka

voi tarkoittaa esimerkiksi sitä,

että metsät ja hallinnolliset vel-

voitteet tulisivat ajallaan hoi-

detuiksi. Ajan, osaamisen tai

kiinnostuksen puutteen vuoksi

moni ei itse kykene tai halua

hoitaa metsiään.

Näille metsänomistajille met-

sänvuokraus voisi tulevaisuu-

dessa olla yksi mahdollinen

omaisuudenhoitopalvelu. Edel-

lytys tälle on, että se kyetään

muotoilemaan ominaisuuksil-

taan riittävän yksinkertaiseksi,

läpinäkyväksi, ja omistajalle li-

säarvoa tuottavaksi palveluksi.

Luonnonvarakeskus (Luke)

selvitti kiinnostusta metsän-

vuokraukseen kyselytutki-

muksella, joka lähetettiin noin

2 500 päijäthämäläiselle ja

pohjoiskarjalaiselle metsän-

omistajalle keväällä 2016.

Hanna Kumela (029 5322161)

Harri Hänninen (029 5322124)

Luonnonvarakeskus

etunimi.sukunimi@luke.fi

Päijäthämäläisten ja pohjoiskarjalaisten metsänomistajien halukkuus

antaa metsänsä vuokralle, % metsänomistajista. EOS = en osaa sanoa.

Metsänvuokraus – uudenlainen

metsäomaisuuden hoitopalvelu

Päijät-Hämeen ja Pohjois-

Karjalan maakuntien met-

sänomistajista noin viisi

prosenttia olisi halukas

vuokraamaan metsäänsä

joko kokonaan tai osittain.