Metsänomistajat
Pohjois-Savo 2
/2013
15
Puurakentaminen on aina kotiinpäin
Puun näkymät rakentamises-
sa ovat parin vuosikymmenen
ponnistelujen jälkeen viimein-
kin lupaavat. Vauhtia puul-
le on antanut tuotetarjonnan
parantuminen ja materiaalin
uskottavuuden lisääntyminen
rakennusmateriaalina.
Puurakentamisen ympärillä
on tapahtunut suuria muu-
toksia. Yritysten kiinnostus ja
toimet ovat konkretisoituneet.
Palo- ja rakennusmääräykset
ovat lieventyneet ja poliittinen
tuki lisää puun houkuttele-
vuutta.
Puun kilpailukyvystä ja muis-
takin eduista kertoo suurten ja
pienten kaupunkien kiinnostus
puukerrostalojen rakentamis-
ta kohtaa. Lähivuosien aikana
puun osuuden kerrostalojen
rakennusmateriaalina odote-
taan nousevan 15 prosenttiin.
Puun ympäristöystävällisyys,
terveellisyys ja sen muut edut
ovat houkutelleet kuntia ra-
kentamaan kouluja ja päivä-
koteja puusta.
Tällä hetkellä puusta ovat
innostuneet yliopistot, tutki-
muslaitokset ja kuntapäättä-
jät. Kun kaikki tahot toimivat
puun hyväksi, syntyy tulosta.
Suomen Metsäsäätiö on suo-
malaisen puun puolestapuhuja.
Säätiön tavoite on metsätalou-
den ja teollisuuden toiminnan
turvaaminen sekä puun ja puu-
pohjaisten tuotteiden käytön
lisääminen. Uusin puuraken-
tamista edistävä Metsäsäätiön
rahoituskohde on puurakenta-
misen professuurin osarahoitus
Aalto-yliopiston rakennustek-
niikan laitoksella Otaniemessä.
Muut professuurin rahoittajat
ovat MTK:n säätiö ja Kouvo-
lan kaupunki.
Päiväkoti Vekara sijaitsee Pukkilassa. Suunnittelun lähtökohtana on ollut luoda turvallinen ja luovuuteen
kannustava tila.
Kuvat: Puuinfo Oy/ Johannes Wilenius
Vierumäellä sijaitseva kerrostalo sai Puupalkinnon 2012.
Kotimaan puurakenta-
misen merkitys metsä-
taloudelle ja puunmyyn-
tituloihin on suuri. Lähes
kaikki rakentamisessa
käytettävä puu on koti-
maista ja osa siitä peräi-
sin omasta maakunnasta
tai pitäjästä.
Hirvivahinkokorvausten mää-
rät ovat vähentyneet Pohjois-
Savossa. Osaltaan tähän on vai-
kuttanut ylisuuren talvikannan
leikkautuminen. Myöskin män-
nyn uudistamisen vähentyminen
näkyy tuhotilastoissa. Kuusta
viljellään pahimmilla tuhokes-
kittymäalueilla sellaisilla kas-
vupaikoilla, jotka soveltuisivat
paremmin männynkasvatukselle.
Talvituhojen seuranta vaatii
aktiivisuutta sekä maanomistajil-
ta että metsästäjiltä. Hirvituho-
korvaukset eivät tule automaat-
tisesti, eivätkä ne tuo takaisin
täystiheää taimikkoa. Tuhojen
keskittyminen tietyille alueille on
selvä signaali tarpeelle keskittää
kaatolupia tihentymäalueille.
Hirvikannan sääntely
pienalueilla vaikeaa
Hirvituhot voivat olla totaalisia
talvilaidunalueilla.
Nykyisin vastuuta hirvikan-
nan säätelystä on ohjattu
entistä enemmän metsästä-
jille. Metsästyksen jälkeen
talvehtivan
hirvimäärän
arviointi on ongelmallista,
koska talvehtimisalueiden
hirvikeskittymät aiheutta-
vat mittavia tuhoja alueen
taimikoissa.
