Metsänomistajat
Pohjois-Savo 2
/2013
14
Tuusniemeläiset metsänomista-
jat ovat ymmärtäneet, että met-
sän kasvuhäiriöt saa korjattua
vain lannoittamalla. Kasvuhäi-
riöt johtuvat boorin puutteesta,
varsinkin rehevillä maapohjilla.
Erityisen arkoja paikkoja on kas-
ketut ja laidunnetut alueet. Sa-
moin pellonmetsitysalueet ovat
melko varmoja kasvuhäiriökoh-
teita. Boorinpuutos aiheuttaa
puun kärkisilmun tai latvakas-
vaimen kuivamisen. Se aiheut-
taa pituuskasvun tyrehtymisen.
Puu pensastuu ja runkoon tulee
poikaoksia. Pahimmillaan paras
osa rungosta joutuu sellukatti-
laan sahan sijaan. Metsänomis-
tajan rahallinen menetys voi
olla tuhansia euroa hehtaarilla.
Aiemmin lannoitettiin varttu-
neempia taimikoita tai nuoria
kasvumetsiä, joissa viat olivat
jo tehneet tuhojaan. Nykyisin
pyritään lannoittamaan kuusen
taimikot heti istutuksen jälkeen,
näin puustoon ei tule runko-
vaurioita missään vaiheessa.
Boorilannoitus nimittäin tepsii
pääosin koko puuston kierto-
ajan. Boorilannoitus näkyy no-
peasti puiden latvakasvaimessa.
Yleensä jo seuraavana kesänä
merkit toipumisesta alkavat. Ter-
veyslannoituksiin on saatavana
myös valtion kemera-tukea, mut-
ta terveyslannoitus on sen verran
edullista verrattuna hyötyihin,
että lannoitus kannattaa vaikkei
mitään tukia saisikaan. Seuraa-
vassa kemera-uudistuksessa on
mm. terveyslannoitus liipasimel-
la pudota tukimuodoista pois.
Kasvatuslannoitus on toinen
lannoitusmuoto. Kasvatuslan-
noituksessa puustolle lisätään
typpeä eli kasvulle tarpeellista
ravinnetta. Typestä on normaa-
leilla metsäpohjilla aina puutet-
ta, eli se on kriittinen ravinne
kasvun kannalta. Metsänomis-
tajan tulot koostuvat pääosin
vain puunmyynnistä. Markkinat
määräävät puun hinnan ja met-
sänomistaja omilla toimillaan
vaikuttaa tilakohtaisesti puun
määrästä ja laadusta. Tällä het-
kellä tukin ja kuidun hinnanero
on niin suuri, ettei kuitupuuta
tietoisesti kannata kasvattaa.
Lannoitus on metsänomistajalle
strateginen ratkaisu, haluaako
hän kasvattaa tukkia mahdol-
lisimman paljon ja nopeasti.
Kasvatuslannoitus lisää ns. ar-
vokasvua eli puuston kuutiot
siirtyvät kuidusta tukkiin, jopa
enemmän kuin puuston kasvu
lisääntyy lannoittamalla. Aika
on rahaa metsänkasvattajalle,
lannoittamalla ensiharvennuksen
jälkeen säännöllisesti, voidaan
kiertoaikaa lyhentää jopa 20
vuotta. Parhaita kasvatuslannoi-
tuskohteita ovat kuusikot toisen
harvennuksen jälkeen avohak-
kuuseen saakka ja männiköt heti
ensiharvennuksen jälkeen. Van-
ha lause lannoituksesta ”mark-
ka metsään, kolme takaisin”
on edelleen totta. Lannoitus on
erittäin kilpailukykyinen sijoi-
tuskohteena metsärahoille. Eipä
mikään pankki tällä hetkellä voi
lannoituksen tuottoja luvata. Ei-
kä pidä myöskään unohtaa sitä,
että kaikki lannoituskustannuk-
set ovat verotuksessa vähennys-
kelpoisia.
Lannoitushankkeet ovat yh-
teishankkeita, eli pyritään saa-
maan keskityksiä samoille alu-
eille. Lannoituskustannusten
kurissapitäminen vaatii että nou-
supaikaltaan on riittävän paljon
lennettävää. Samoin lannoitus-
kuviot olisi hyvä olla riittävän
suuria. Yleensä tilalta kannattaa
katsoa kaikki järkevät kohteet
lannoitettavaksi samalla kerralla.
Syksy ja talvi on hyvää aikaa
koota lannoituskohteet, keväällä
tehdään lannoitetilaukset ja ke-
sän aikana varsinainen toteutus.
Koptereille lähetetään lannoitet-
tavat kuviot sähköisenä tiedos-
tona ja varsinainen suunnistus
tapahtuu GPS -laitteen avulla.
Risto Toivanen
Boorilannoitus keväällä istutettuun kuusentaimikkoon.
Boorin puutteen aiheuttama kasvuhäiriö taimessa.
Lannoitus onmetsänomistajalle
strateginen ratkaisu
Elokuun puolivälissä saa-
pui lannoituskopteri Tuus-
niemelle, vuosittaiselle
lannoituskierrokselleen.
Kopteri on ollut tuttu näky
Tuusniemen maisemissa jo
20 vuoden ajan.Terveyslan-
noituksia, joilla on korjat-
tu kasvuhäiriöitä, on tehty
tuona aikana vuosittain sa-
toja hehtaareja. Tätä ennen
lannoituksia tehtiin lento-
koneella ja ne olivat lähinnä
kasvatuslannoituksia.
