Metsänomistajat
Pohjois-Savo 2
/2013
17
Metsänlannoitustamaalevityksenä
Maalevitys soveltuu parhaiten
nuorten ja varttuneitten metsien
kasvatuslannoitukseen. Terveys-
lannoitus taimikoille on tehtävä
ilmasta. Harvennettujen nuorten
kuusikoiden terveyslannoitus toki
onnistuu maastakin tehtynä. Met-
säkone ottaa 3–4 tonnin lannoi-
tekuorman kerrallaan ja levittää
sen keskipakolevittimellä ajoural-
la liikkuen. Painumia ei juurikaan
tule, kunhan levitystä ei tehdä
keväällä heti roudan sulettua.
Euro metsään kolme
takaisin
Kasvatuslannoitusta on järke-
vää tehdä vain hoidetuissa met-
sissä. Taimikonhoito ja harven-
nukset ovat metsänkasvatuksen
ykkösasia. Jos metsänomistaja
haluaa niiden jälkeen parantaa
metsätaloutensa kannattavuutta,
tulee lannoitus avuksi. Se on vai-
kutukseltaan nopea ja tehokas.
Parhaissa kohteissa sijoitukselle
on mahdollista saada jopa yli 20
%:in tuotto. Heikoimmillaankin
tuotto on tutkimusten mukaan
yli 10 %. Eli otsikon vanha
sanonta (ent. markka metsään
kolme takaisin ) pitää edelleen-
kin paikkansa.
Typpi minimitekijänä
Kasvatuslannoituksessa lisä-
tään typen määrää maaperässä.
Se parantaa heti maan tuotto-
kykyä merkittävästi. Puuston
neulasisto pitenee, väri tummuu
ja latvusto tuuheutuu. Puuston
yhteyttävä koneisto saa lisävir-
taa. Kasvatuslannoituksen vai-
kutusaika on 7–10 vuotta. Tutki-
musten mukaan parhaita lannoi-
tuskohteita ovat kuivahkojen ja
tuoreiden kankaiden männiköt
sekä tuoreiden ja lehtomaisten
kankaiden kuusikot. Rehevien
maiden kuusikoille on typen li-
säksi hyvä antaa booria kasvu-
häiriöiden estämiseksi. Kasvatus-
lannoitus voidaan tehdä useita
kertoja kiertoajan kuluessa. Mitä
parempikuntoista puusto on sen
paremmin se hyötyy lannoituk-
sesta. Harvennetuissa metsissä
lisäkasvu kohdistuu pääasiassa
tukkipuuhun. Metsikön arvokas-
vu paranee lannoituksen avulla
ja samalla kiertoaikaa voidaan
lyhentää 10 – 20 vuotta.
Yhteishankkeet
kannattavat
Metsänhoitoyhdistyksen roo-
li lannoitusten toteuttajana on
merkittävä. Toimihenkilömme
tuntevat toimialueensa metsät
hyvin ja pystyvät tunnistamaan
parhaat lannoituskohteet. Kun
yksittäiset työmaat kootaan
isoksi yhteishankkeeksi ja ketju-
tetaan, saadaan konekalustolle
riittävän isoja ja hyviä koko-
naisuuksia. Samalla alle 10 ha
työmaat, jotka yksittäisinä ovat
pienehköjä, tulevat järkeviksi
toteuttaa. Yhteishankkeissa saa-
daan selviä kustannussäästöjä.
Metsäteollisuus tarvitsee Suo-
messa tulevaisuudessakin järeää
tukkipuuta, joka antaa metsän-
omistajien tuloista yli 70 %. Sen
tuottamiseen metsänomistajan
kannattaa panostaa. Kasvatus-
lannoitus on siihen hyvä apuvä-
line, jota kannattaa harkita.
Mauri Säisä
metsäneuvoja
Metsien lannoitukset mielle-
tään nykyisin helikopterihom-
miksi. Suurimmalta osalta le-
vitykset tehdäänkin ilmasta.
Edullisempi maalevitys on
kuitenkin sopivilla kohteilla
hyvä vaihtoehto. Maaninka-
Siilinjärvi alueella metsäko-
neella tehtävää maalevitystä
on toteutettu jo useina viime
vuosina. Kuluvana kesänä yh-
teensä n. 330 ha sai lisäravin-
teita kasvun vauhdittamiseksi.
Urakoitsija Kai Valta levitystyössä Maaningalla.
Reijo eläkkeelle
Reijon värikäs persoona ei
jätä ketään kylmäksi ja niinpä
iloinen tunnelma oli aistittavis-
sa heti Puutossalmen lossilla,
jonne Reijo vietiin; muka tar-
kastamaan seurakunnan tilalla
olevaa keskeneräistä työmaata.
Lossilla oli kuitenkin odottamas-
sa työkaverit moottorikelkkojen
kanssa. Niinpä Tarkastaja Tiiri-
kainen istutettiin vällyjen alle ja
suunnaksi otettiin Reijolle tuttu
Kaukosen saari. Taisipa Reijo
aavistella, että työmaan tarkas-
tus olikin vain syy saada hänet
liikkeelle.
Laavulle saavuttua osa po-
rukasta jäi keittelemään nuotio-
kahvia ja innokkaimmat Kala-
kallet lähtivät kokemaan Jarin
verkkoja läheisen luodon syrjää.
Tälläkin kertaa Ahti oli suosiolli-
nen ja muutamia kuhia onnistut-
tiin verkoista saamaan ja taisipa
saaliiksi tulla joku matikkakin.
Pääasia kuitenkin oli yhteinen
hetki työkavereiden kanssa ja
selvästi Reijo ja kaikki muutkin
nauttivat kokemastaan tunnel-
masta loistavassa kevätsäässä.
Taisipa joku Kalakalle olla en-
simmäistä kertaa talviverkoilla.
Kokemus oli kuulemma miellyt-
tävä, mutta Sittarin matalikolta
kalat saa kuulemma huomatta-
vasti helpommalla.
Kodan lämpöön
Jäältä siirryttiin Ritisenmäelle,
Sotkan Riistamiesten metsästys-
majalle. Ajatuksena oli valmistaa
saaliskalat loimutulen äärellä ja
näin myös tehtiin. Hetken aher-
ruksen jälkeen loimulaudoilla oli
kuhafileitä pitkä rivi kypsymässä
ja yhteisesti valmistetut särpimet
odottivat kalojen valmistumista.
Lämmin tunnelma täytti ko-
dan ilmapiirin heti kättelyssä.
Reijo kertoili hauskoja sattumia
vuosien varrelta ja porukalla
muisteltiin aikoja aina kahdek-
sankymmentäluvulta asti. Olihan
Veli ja Jari olleet aikanaan har-
joittelemassa Reijon hommissa ja
niitä aikoja muistellessa tarinat
soljuivat laidasta laitaan. Taisi-
pa Reijon silmäkulmakin kastua
jossakin vaiheessa ja selvästi oli
ilmassa aistittavissa hieman hai-
keuttakin. Pitkä, lähes neljäkym-
mentä vuotta kestänyt työura oli
kerryttänyt Reijolle muistoja hy-
vin monenlaisista tapahtumista.
Helismaan tuttua laulua sitee-
raten ja hieman sanoja muutel-
len voimme varmaankin Reijolle
laulaa PILKE SILMÄKULMAS-
SA seuraavin sanoin:
Arvatennii vappaherra palstan
reonassa jo tuumii
Leimakirveet järveen joutaa,
joutaa ne ja kaekki muuttii
Nyt on aekoo lyylille,
se kotona jo uottaa
Mattopyykki ensmäesenä
alakaa mulle tuskoo tuottaa
Muistatkos- pitsiset rintsikat
ennen, hakane ee aavennukkaa
Tirehtööri on hiljoo niin
kaovan ja vastoo:
”En tuota muista, en tuota
muista, mut ei kae
tarvihekkaa”
Kirjoittaja on Reijon
pitkäaikainen työtoveri
Jari Heikkinen
”Tieinsinööri” Tiirikainen
siirtyi vapaaherraksi työ-
kavereiden saattelemana
Sotkanselän jäiltä. Kevät-
talven aurinkoinen keli oli
mitä parhain kuhaverkko-
jen kokemiseen ja nuotio-
kahvin sekä nokimakkaran
nauttimiseen. Kuopion toi-
miston väki vietti ”Tirehtöö-
rin” kanssa mieleenpainu-
van iltapäivän Kallaveden
jäällä ja myöhemmin illal-
la, saaliskaloja loimutellen,
paikallisenmetsästysseuran
kodalla.
