METSÄNOMISTAJAT

etsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit käydään mar-

raskuussa. Ehdokkaat ovat tiedossa. Metsänhoitoyh-

distys Savotan ehdokkaina on osaavia ja metsästä kiinnos-

tuneita metsänomistajia. Valtuuston tuki ja yhteydet ovat

tärkeitä myös meille Savotan toimihenkilöille. Metsänomis-

tajilla on hyvin erilaisia tavoitteita metsänkasvatukseen.

Parhaimmillaan valtuuston jäsenet toimivat tuntosarvina

metsänomistajien suuntaan.

Valtuusto päättää miten edunvalvontaa hoidetaan. Jä-

senmaksujen suuruus ja palveluvalikoima ovat myös val-

tuustossa linjattavia asioita.

ARVOKAS OMAISUUS

Metsänomistajia on Suomessa noin 740 000. Ensi vuoden

alusta Metsänhoitoyhdistys Savotan alueella yksityismet-

sänomistajia on noin 13 000. Jäsentemme omistuksessa on

noin 360 000 hehtaaria metsämaata. Vuosittaisia hakkuu-

mahdollisuuksia alueella on noin 2,3 miljoonan kuutiomet-

rin edestä. Tämä tarkoittaa kantorahatuloina 60-80 miljoo-

nan euron tulovirtaa. Edellytyksenä tälle on, että puu kävisi

tasaisesti kaupaksi.

AURINGON LASKUSTA AURINGON NOUSUUN

Hakkuumahdollisuuksien käyttö on paranemassa. Uudet

tehdasinvestoinnit alkavat selkeästi näkyä jo puun kysyn-

nässä. Kuitupuiden pystyvarastoja kasvatetaan ja sahoilla-

kin on näkyvissä positiivista virettä. Metsäteollisuus ilmai-

see jo huolta puun riittävyydestä. Täältä kenttätasolta kat-

sottuna tämä aiheeton pelko ei saa valtaa eikä ymmärrystä.

Kuitupuun hinta sen sijaan mietityttää. Kuitupuiden jatku-

vasti aleneva hinta ei vas-

taa lopputuotteiden hin-

nan kehitystä. Tärkeintä

kuitenkin on, että metsä-

teollisuudelle ennustettu

ja osin toteutunutkin alasajo vaihtui uuteen nousuun.

Edunvalvontaa tarvitaan puun hinnoissa ja katkontaa

liittyvissä asioissa. Jo pelkästään eri puutavaralajien minimi-

mitat vaihtelevat eri ostajilla ja eri leimikoissa paljon. Met-

sänhoitoyhdistys Savotta panostaa kouluttamalla toimihen-

kilöitä erityisesti puukaupan seurantaan ja hakkuiden val-

vontaan. Tuotenimenä on parempi puukauppa.

OMISTAJANVAIHDOKSET KUNTOON

Piti tulla takki mutta tulikin kukkaro. Hallitusohjelmaan on

kirjattu metsätilojen sukupolvenvaihdosten verotuksen ke-

ventäminen. Valtioneuvoston mylly jauhoi asiaa aikansa ja

ulos putkahti esitys metsälahjavähennyksestä. Monimutkai-

sesti laskettava ja isoja metsätiloja suosiva paketti astunee

voimaan ensi vuoden alusta. Vähennyksen voi hyödyntää

puukaupan yhteydessä. Lahja- ja perintäverotus kevenee eli

vuoden alusta lahjan tai perinnön saajat maksavat vähem-

män veroja.

Metsätilat ovat Suomessa pieniä ja metsänomistajien

keski-ikä korkea. Ajatuksia metsätilojen siirtämisestä uudel-

le sukupolvelle on monella metsänomistajalla. Sukupolven-

vaihdokseen liittyvät muutokset on nyt tiedossa. Ensi vuo-

den alusta on aika hoitaa omistajanvaihdokset kuntoon.

Rauno Karppinen

toiminnanjohtaja

Paljon vartijana

METSÄNHOITOYHDISTYS SAVOTAN TIEDOTUSLEHTI

Lehti postitetaan kaikille Metsänhoitoyhdistys Savotan jäsenille.

Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

JULKAISIJA

Mhy Savotta

TOIMITUSTIIMI:

Rauno Karppinen, Minna Karppinen,

Saara Koskinen, Päivi Mäki (ForComm)

PAINOS 8200 kpl • PAINO

Salon lehtitehdas

TAITTO

ForComm

KANNEN KUVA

Mhy:n nimikkourheilija Kerttu Niskanen.

Kuvaaja: Kimmo Rauatmaa

Metsän

omistajat • Savotta

Metsän

omistajat

metsänhoitoyhdistys

SAVOTTA

Toiminnanjohtajan palsta

Metsänomistajien

asialla

HY Savotan ensimmäinen valtuustokausi alkaa olla lo-

puillaan. Neljä vuotta on hurahtanut nopeasti, kun te-

kemistä on ollut paljon ja toimialue on laaja.

Ensi vuoden vaihteessa Savotan toimialue laajenee enti-

sestään, kun fuusio Mhy Kiuruveden kanssa tulee voimaan.

Kiuruveden liittyminen Savottaan on hyvä liitos, josta on

hyötyä molempien yhdistysten metsänomistajille.

Kulunut valtuustokausi on ollut monella tapaa suurten

muutosten aikaa, mutta kaikista muutoksista huolimatta,

Savotan ensimmäinen valtuustokausi on ollut ”vahvaa me-

noa” ja tänä päivänä Mhy Savotta on oikeasti metsänomis-

tajille ns.” täyden palvelun talo”. Eli Savotta pystyy tarjoa-

maan metsänomistajille kaiken tarpeellisen metsään liitty-

vän palvelun.

Metsänomistajien edunvalvonnassa kulunut vuosi on

ollut vilkasta ja hyvinkin mielenkiintoista aikaa, kun monia

varsin isojakin asioita on ollut yhtä aikaa esillä.

Yksi eniten kiistaa aiheuttanut asia on ollut metsävara-

tietojen julkisuus. Tässä asiassa edunvalvonta sai makean

torjuntavoiton, kun etunenässä luontojärjestöjen ja metsä-

teollisuuden vaatimukset kaiken metsävaratiedon julkaise-

misesta saatiin torjuttua. Ainakin minun on vaikea ymmär-

tää miksi yksityisen metsänomistajan tarkat tilakohtaiset

metsätiedot pitäisi olla kaiken maailman viherpiipertäjien

tai loputtoman ahneiden

teollisuuden edustajien

vapaasti saatavilla. Kyl-

lä tällaisten tietojen julkisuus pitää olla metsänomistajan it-

sensä päätettävissä, kuten maan hallitus ministeri Tiilikaisen

esityksestä lopulta näin päättikin.

Toinen viime aikojen hyvä uutinen edunvalvonnan sa-

ralta liittyy metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin. Tätä asi-

aa on vatvottu jo liki kaksikymmentä vuotta ja aina se on

jostain syystä jäänyt toteutumatta. Viimeinkin sukupolven-

vaihdoksen mahdollisuus kattaa myös metsätilat. Suomessa

metsänomistajien keski-ikä on varsin korkea, joten tarvet-

ta sukupolvenvaihdoksiin kyllä on. Tosin Sipilän hallituksen

linjaama päätös on vielä kovin kaukana parhaasta mahdolli-

sesta, mutta on se kuitenkin ihan kelpo avaus metsätilojen

sukupolvenvaihdoksiin. Parempi edes kohtuullinen lakiesi-

tys kuin asian vesittyminen kokonaan.

Tulevaisuudessa puun käyttö suomessa tulee lisäänty-

mään. Silloin metsänomistajien edunvalvonnan pitää ol-

la entistä paremmin hereillä valvomassa metsänomistajien

etua.

Syysterveisin,

Tapio Tolppanen

Puheenjohtajan ajatuksia

Metsäteollisuuden uuden nosteen piti kääntää puun yli-

tarjonta pitkästä aikaa kunnon kysynnäksi. Maaseudun

valtalehtikin uutisoi juuri, että teollisuuden puun käyt-

tö rikkoo ennätyksiä. Ylä-Savossa puukauppa näyttää

kyllä hieman toiselta, sillä hyvää kysyntää on vain su-

lan maan tukkileimikoilla. Ehkä siis ensi vuonna ryti-

see railakkaammin.

VARKAUS VETÄÄ JA

ÄÄNEKOSKI NOUSEE

Stora Enson Varkauden tehtaiden uudet investoinnit

nielevät jo mäntykuitua ja järeää kuusitukkia. Puun

hankinta on pyritty keskittämään mahdollisimman lä-

helle tehtaita, joten kauempana on pakosta jouduttu jää-

mään odottamaan seurausvaikutuksia. Koivukuidusta

luopuminen on puolestaan tukkinut koivun markkinaa,

mutta tämä tilanne lauennee nopeasti.

Myös Metsä Groupin Äänekosken biojalostamon

puunhankinnan kerrotaan jo alkaneen. Näin voi to-

ki sanoa, mutta kauppatoiminnassa näillä kulmilla se

ei näy. Ennen kuin tehdas on tosissaan ajettu ylös, me-

nee siihen vielä aikaa - ehkä ensi vuoden loppupuolella

puuntarve alkaa realisoitua.

Kun lisäksi UPM on vetäytynyt Ylä-Savosta, on met-

sänomistajien katseet kääntyneet Finnpulpin suuntaan.

Yhdessä Pohjois-Karjalan ja Kainuun kanssa tarjolla on

merkittävä osa tehtaan tarvitsemasta puusta. Vaikutuk-

set eivät tietenkään näy heti, sillä tämän laitoksen puu-

kauppoja tehtäisiin vasta 2020-luvulla.

TUKKIA TARJOLLA

Pohjois-Savon tukin hakkuumahdollisuuksia on jäänyt

viime aikoina hyödyntämättä. Havutukin hakkuita voi-

taisiin lisätä jopa miljoonalla kuutiolla.

Metsänomistajalle tukkimarkkinat ovat tärkeät, sillä

puunmyyntituloista suurin osa tulee tukista. Toiveena

onkin sahauskapasiteetin, puurakentamisen, korjaami-

sen ja viennin kasvu. Ja sahuri haluaisi varmasti tuot-

teistaan parempaa hintaakin.

Jos markkinatilanne sallii nykyisten sahojen tehok-

kaamman käytön esim. vuoroja lisäämällä, näkyy se

puun kysynnässä erittäin nopeasti.

ENERGIAPUUN PALOA SAA TAAS ODOTELLA

Energiapuun hyvä nousu vuosituhannen alussa on

kääntynyt alakuloksi. Energian yleinen halpuus, leudot

talvet, energiainvestointien väheneminen ja venäläinen

hake vaivaavat alaa.

Metsäenergian käyttö ei ole noussut kolmen viimei-

sen vuoden aikana. Jos uutta puhtia ei löydy metsähak-

keesta, niin se voisi tulla nesteistä. Biojalostamoille, ku-

ten Kaidille ja Green Fuel Nordicille, olisi nyt tilaa. Uut-

ta nousua odotellessa on energiapuun myyjällä aikaa

kuivatella kasojaan.

KUN KYSYTÄÄN, NIIN VASTATAAN

Puukauppa käy, mutta entä sitten, kun puuntarve on

vielä isompi ja metsien rakenteen mukainen. Silloin on

metsänomistajien aika ottaa vastuuta. Puuta laitetaan

tarjolle entistä enemmän ja kaikista talousmetsistä. Se

pistää Suomen pyörät pyörimään.

Jukka Hujala

kenttäpäällikkö

MTK metsälinja

Odottavan aika

on pitkä

Puukauppa