METSÄNOMISTAJAT

Sanni:

Halloota! Martta! En kaet herättännä?

Martta:

Mitteepähän luulisit? Meinasin kaheksaan nukkuva hujjaattoo,

vuan siellähän tuo nuapurin eokko kukon virkoo tuntuu hoetavan!

Sanni:

Elä tykkee pahhoo, vuan kun olj mahottoman tärkeetä asijata!

Martta:

No, mikäpä tuo mahto niin tärkee asija olla, että pit viijjeltä ru-

veta soettamaan?

Sanni:

Jokkait sinä out metänhoetoyhistyksen jäsen?

Martta:

Hä, minäkö? Mittee minä sillä jäsenyyvvellä ja yhistyksellä

tien, ee kaet minun mehtä mittään hoetoja tarvii, kuhan kasvaa vuan?

Sanni:

Kyllä tiet ja paljo! Minkä tähen arvelet, että sarisairaanhoetaja

ja papertehtaan ukot kuuluu ommiin liittoehisa? No sen tähen, että ne

liitot ajjaa niitten asijoeta! Niin se tekköö metsänhoetoyhistyssii, se on

meijjän metänomistajjiin oma yhistys, on meijjän puolella ja ajjaa mei-

jjän etuja.

Martta:

Niin, että mitenkä että?

Sanni:

No vaekka silleen, että jäsenenä suat oman mehtäasiantuntijan

ilimaseks kahtelemmaan sinun mehtijä, että mittee niille pitäs tehä ja

oiskoon tuolta rahhoo tulossa vaiko mänössä. Sinun ee ihtes tarvihe

kaekesta ottoo selevee eekä tietee, kun siltä vuan kyselet ja huastatat. Ja

työ mietitte niitä asijoeta sinun kantiltas, eekä kenenkään muun. Muu-

tenniin pittää sinut sitte ajan hermolla, mittee uutta ja hyväseontietee

-asijata tulloo.

Martta:

Ja siinäkö olj kaekki?

Sanni:

Eipä tietenkään ollunna! Meleko alennukset suat aenaan ta-

emiin ja mehtäsuunnitelman hinnosta, yhtä siästöö niät! Alennuksija

suat mehtävakkuutuksiinnii, aenaan LähiTapijolasta mulle antovat.

Martta:

Mukavahan se tietennii oes...

Sanni:

Jos kuitennii haluvat jottaen selevee itekkiin ottoo, niin jäsenenä

suat Muaseuvvun tulevaesuuven - sen lehen, en minä muusta tulevae-

suuvvesta tiijjä – ja metsänhoetoyhistyksen jäsenlehen luvettavakses.

Martta:

Hyvähän se tietennii...

Sanni:

Ja serttiin piäsöö sinun mehtäs, kun out jäsen.

Martta:

Niin, että mihinkä että?!

Sanni:

Mehtäserttiin! Suat totistuksen ilimaseks, että hyvässä hoijjossa

on mehtäs. Sillä laella kelepoo sinun puut ostovirmoille ja siitä eilleen

mualiman markkinoelle.

Martta:

Niin että ihanko serttiin...

Sanni:

Se kuule metänhoetoyhistys eistää meijjän metänomistajjiin

etuja ihan evuskunnassa ja rysselissä asti.

Martta:

No mitenkä ne nyt siellä...

Sanni:

Pittää ne! Evuskuntaan pitäsivät äläkkätä, jos jottii erehtys esit-

tämmään vaekka kiinteistöverroo metille. Ja rysselin piätöksistä yrit-

tävät seuloja ne kaekista hölömöemmät esitykset ja lopata sitte omija

evustajia pitämään meijjän puolija.

Martta:

No mitenkä sitä siihen jäsen...

Sanni:

Soitetaan kuule het kaheksalta sille meijän mehtäasijantunti-

jalle, sille Oevalle, että täyttää liittymislanketin sinulle! Vae haluvatko

täättee netissä niitten kot´sivulla?

Martta:

Jos kuitenniin soitettas. Millonkahan tuo kerkiis minunnii

mehtee kahtelemmaan, sillä silimällä?

Sanni:

Sitä sinun pittää kysyvä Oevalta!

Sanni suosittelee naapurin

Martalle mhy:n jäsenyyttä

Metsän

omistajat • Savotta

Saara Koskinen

Savotan Sannin terveiset

Ajallaan ja ammattitaidolla

toteutettu taimikonhoito

on hyvätuottoinen sijoitus

Taimikonhoitoito on ajankoh-

tainen toimenpide 5–20 vuotta

päätehakkuun jälkeen. Hoidet-

tavan metsikön päätehakkuutu-

lot ovat siirtyneet käyttötileiltä

usein jo muuhun tarkoitukseen.

Hoidon taloudellista kannatta-

vuutta ja varojen uutta kohdis-

tamista on harkittava tarkkaan.

Tässä tilanteessa jopa hyvin uu-

distetuissa metsissä taimikon-

hoitopäätös siirtyy monesti suo-

siteltua myöhemmäksi tai tai-

mikonhoito jää jopa tekemättä.

Esiin nousee kysymys tai-

mikonhoidon

taloudellisesta

kannattavuudesta. Kuinka hy-

vä tuotto taimikonhoidolla saa-

vutetaan, tai voisiko taimikon

hoitamattomuus olla jopa talou-

dellisesti järkevä ratkaisu? Tätä

selvittääksemme olemme Luon-

nonvarakeskuksella laskeneet

erilaisten taimikonhoito-ohjel-

mien tuottoja metsän kasvusi-

mulointeihin pohjautuen. Vas-

taus vaikuttaa ainakin osittain

selvältä – hoitamattomuus ei

näytä olevan kannattava vaih-

toehto.

6 PROSENTIN

VUOTUINEN TUOTTO

Ihanteellisesti toteutetuissa tai-

mikonhoito-ohjelmissa taimi-

konhoitoinvestoinnit tuottavat

laskelmiemme mukaan 4,8–6,6

% vuotuisen tuoton sijoitetulle

pääomalle. Kokonaisuudessaan

metsätaloudessa

saavutetaan

hyvällä metsänhoidolla Itä-Suo-

messa 3–5 % vuotuinen tuotto.

Tähän verrattuna ajallaan toteu-

tetun taimikonhoitoinvestoin-

nin tuottoprosentit ovat erittäin

hyviä.

Havupuutaimikoiden

hy-

vän ja tuottavan lopputulok-

sen turvaa parhaiten ns. kaksi-

vaiheinen taimikonhoito, jossa

taimikko varhaisperataan noin

metrin mittaisena ja 5–10 vuo-

den päästä harvennetaan lopul-

liseen 1800–2200 rungon tavoi-

tetiheyteensä

myöhemmässä

taimikonhoidossa. Kaksivaihei-

nen taimikonhoito on suositel-

tava taimikonhoito-ohjelma ha-

vupuutaimikoissa.

MITEN KÄY

VAIHTOEHTOISISSA

OHJELMISSA

Kun on kyseessä hyvin uudis-

tettu ja hyväkasvuinen taimik-

ko, niin yhden taimikonhoidon

taimikonhoito-ohjelma voi olla

yhtä tuotoisa vaihtoehto kak-

sivaiheisen

taimikonhoidon

kanssa. Toisaalta yksivaiheises-

taimikonhoito-ohjelmassa

riskit ovat suuremmat. Mikäli

käy niin, että taimikko jää leh-

tipuista jälkeen ja taimikon kas-

vu tyrehtyy, niin tulee vastaan

ongelmia. Taimikonhoitoa täy-

tyy viivästyttää suunnitellusta,

jotta taimikonhoito-ohjelmasta

selvitään yhdellä taimikonhoi-

dolla. Taimikonhoidon kustan-

nukset nousevat, tuotantopuus-

ton kasvu hidastuu ja puihin

tulee piiskausvaurioita. Taimik-

ko ajautuu viivästyneeksi tai-

mikonhoidon rästikohteeksi.

Viivästynyt

taimikonhoi-

to on kallein ja heikkotuottoi-

sin tapa hoitaa taimikoita. Suo-

situsten mukaan kasvatetun

taimikon taimikonhoito-ohjel-

man metsurityön kustannuk-

set ovat kokonaisuudessa noin

500 € hehtaarilta (kuva 1). Sen

sijaan yksittäisen rästikohteen

kustannukset nousevat noin

650 € hehtaarilta. Eli ihanteel-

lisesti hoidetussa kaksivaihei-

sessa taimikonhoidossa kahden

taimikonhoitokerran

kustan-

nukset ovat yhteensä alhaisem-

mat kuin yhden viivästyneen

taimikonhoidon kustannukset.

Kuva 1. Yksi myöhäisessä vaihees-

sa toteutettu taimikonhoidon rästi-

kohde voi koitua kalliimmaksi kuin

varhaisperkauksen ja myöhemmän

taimikonhoidon sisältävä tehokas

taimikonhoito-ohjelma kokonaisuu-

dessaan.

Vaikka viivästyneessä tai-

mikonhoidossa osa vahingos-

ta on päässyt jo tapahtumaan,

niin silti lähes säännönmukaan

rästikohde kannattaa mieluum-

min hoitaa kuntoon kuin jättää

hoitamatta.

Hoitamattomuu-

den ongelmat tulevat vastaan

viimeistään ensiharvennukses-

sa. Hoitamattoman metsikön

ensiharvennus edellyttää kal-

lista ennakkoraivausta ja vie-

lä ennakkoraivauksen jälkeen-

Hyvä tuotto edellyttää, että työ tehdään hyvin. Omavalvonnan mukaan

metsurit tekevät hyvää työtä. Ihmeisiin he eivät pysty, jos hoito on myöhässä.

Karri Uotila Juankosken

taimikonhoitopäivässä.