

Metsän
omistajat • Savotta
7
Metsäkaari -hankkeen tavoitteena on aikaistaa
metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja saada met-
sätalouskäytön ulkopuolelle jääneet metsätilat ta-
kaisin aktiivikäyttöön. Elokuun alussa käynniste-
tyn hankkeen takana on Suomen metsäkeskus.
Hankkeessa keskitytään etenkin niin sanot-
tuihin passiivitiloihin. Passiivitiloilla tarkoitetaan
tiloja, joilla ei ole tehty mitään metsänhoitotöitä
tai hakkuita pitkään aikaan. Näistä tiloista val-
taosan omistavat kuolinpesät tai metsäyhtymät.
Usein passivoitumisen aiheuttavat osakkaiden
keskinäiset erimielisyydet. Osasyy tähän voi olla
tiedon puute.
On havaittu, että aktiivisuus metsänhoidos-
sa laskee jyrkästi metsänomistajilla 75 ikävuoden
jälkeen. Omistajanvaihdokset pitäisi tehdä sitä
ennen, mutta useissa tapauksissa sopivaa ratkai-
sua ei löydetä tiedon puutteen vuoksi. Sujuvaan
omistajanvaihdokseen tarvitaan tietoa ja neuvo-
ja, ja tätä varten on perustettu Metsäkaari -hanke.
HANKE TÄYDENTÄÄ TOIMIJOIDEN PALVELUITA
Metsäkaari -hanke järjestää seuraavan kahden
vuoden aikana kymmeniä erilaisia tiedonväli-
tystilaisuuksia: pienryhmäneuvontaa, ilta- ja päi-
vätilaisuuksia sekä kahdet messut yhteistyössä
metsäalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien
kanssa. Niissä käsitellään monipuolisesti lähes
kaikkea, mikä tilojen omistusjärjestelyihin liit-
tyy. Kuolinpesien purkaminen, yhteismetsäasiat
ja eri vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa ovat
tärkeimmät aiheet. Lisäksi käsitellään metsäyhty-
mien toimintaa, veroasioita, metsätilakauppaa ja
metsäsijoittamista.
Hankeen rooli on tarjota tilaisuuksien, tie-
dotteiden ja verkkosivujen avulla mahdollisim-
man paljon perustietoa aiheesta. Tavoitteena on,
että jokainen tilaisuuksiin osallistunut pystyisi
saamansa tiedon perusteella hahmottamaan so-
pivimman ratkaisun omaan omistusjärjestelyyn-
sä. Tämän jälkeen omistajavaihdoksen yksityis-
kohdat on helpompi viedä loppuun asiantuntijan
kanssa.
TAVOITTEENA ONNISTUNUT
SUKUPOLVEN VAIHDOS
Tarve metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin ja
muihin omistusjärjestelyihin on pysyvä ilmiö.
Viimeistään eläkeiässä tulisi alkaa miettiä, miten
metsät olisi järkevin siirtää hallitusti seuraavalle
sukupolvelle. Lopulliset päätökset olisi paras teh-
dä omana elinaikana. Ensi vuoden alussa uudis-
tuvat lahja- ja verolait kannustavat myös tähän.
Jos tilan yhteisomistus ei toimi, niin asiaa ei
pidä jättää sikseen. Kannattaa ottaa reippaasti sel-
vää asioista, joku ratkaisu kyllä löytyy.
Toimijoille jatkuvan neuvonnan varmistami-
nen on pitkäjänteinen urakka. Se edellyttää jatku-
vaa osaamisen päivttämistä ja hyvää keskinäistä
yhteistyötä. Onnistumista kannattaa tavoitella,
koska siinä voittaa kaikki. Onnistuminen varmis-
taa hakkuutulot metsänomistajille ja puun saan-
niin nykyisille ja uusille tehtaille.
Jouni Partanen
projektipäällikkö, Metsäkaari-hanke
Suomen metsäkeskus
Metsäkaari – kehittyvä
metsänomistus
Pohjois-Savossa
M
etsätilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen on ollut Metsä-
valtuuskunnan kestopuheenaihe koko 2000-luvun. Vaalien al-
la on lupauksia saatu, mutta aina hanke on kaatunut, milloin mis-
säkin vaiheessa.
Nyt näyttää, että yksi tärkeä etappi metsänomistajien edunval-
vonnassa saavutetaan. Sipilän hallituksen toiseen budjettiesityk-
seen sisältyy metsälahjavähennys ja hallituksen esitys asiasta on
parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Vähennys ei toki vastaa täy-
sin niitä tavoitteita, mitä sille asetettiin, vaikka budjettiriihessä sen
kattavuus parantuikin alkuperäisestä valtiovarainministeriön esi-
tyksestä.
Vähennys voisi toki olla rakenteeltaan vielä paljon ymmärrettä-
vämpi ja vaikutuksiltaan kattavampi, mutta tärkeintä on, että sen
avulla perhemetsätilojen sukupolvenvaihdoksia päästään vihdoin
vauhdittamaan. Lain parantaminen ja sen kattavuuden lisääminen
ovat sitten seuraavien vuosien työlistalla.
Sukupolvenvaihdoksissa metsänomistajan kannatta käyttää
asiantuntija-apua, koska verotus tarjoaa jatkossa hyvinkin erilaisia
vaihtoehtoja sen toteutukseen esimerkiksi lahjoituksena tai kaup-
pana tai niiden yhdistelmänä. Joka tapauksessa ensi vuoden alus-
sa metsänomistajilla on työkaluja järkevän sukupolvenvaihdoksen
toteuttamiseen enemmän kuin ennen. Metsänhoitoyhdistykset tu-
levat tarjoamaan jäsenilleen neuvontaa ja spv-palvelua. Sitä kannat-
taa hyödyntää.
Metsälahjavähennys on otettu erikoisella tavalla populistiseksi
politiikan teon välineeksi. Näkee, että sen ideaa ei edes haluta oival-
taa. Tavoitehan on siirtää metsänomistusta elinaikana nuoremmalle
sukupolvelle ja lyhentää passiivisen omistamisen kautta eikä odot-
taa perinnönjakoa ja tilojen pirstoutumista. Mm. entinen eduskun-
nan puhemies Eero Heinäluoma sortui vahvaan populismiin edus-
kunnassa, kun hän kertoi hallituksen jakavan metsälahjoja suuri-
tuloisille. Vastaavaan on sortunut moni media joko tietoisesti tai
ymmärtämättömyyttään.
Vaikka lakiesitys on vaikeaselkoinen, ei se sentään niin vaikea
ole, etteikö siitä pysyisi oivaltamaan, että ensimmäisten vuosien
aikana vähennyksen käyttöön oton jälkeen valtion verotulot vain
kasvavat: Aina kun omistajavaihdos tapahtuu, tulee lahjavero heti
maksuun, ja siitä saa sitten tulevien vuosien puukauppojen yhtey-
dessä osan vähentää.
Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan ensimmäisten vii-
den vuoden aikana valtio saa verotuloja enemmän, kuin ilman met-
sälahjavähennyksen käyttöön ottoa, kun sukupolvenvaihdokset
vauhdittuvat. Vähennyksen hyödyntämisen sitominen puunmyyn-
teihin parantaa puumarkkinoiden toimintaa. Siksi verokannusteel-
la on vahvoja dynaamisia vaikutuksia, joiden varaan voidaan saada
mittavia investointeja ja siten lisää verotuloja.
MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten tavoite on, että lain eduskun-
takäsittelyssä lakiesitystä parannettaisiin koskemaan suurempaa
osaa metsänomistajista ja siten lisäämään myös verotuloja. Metsä-
lahjojen jaosta ei ole kysymys, vaan biotalouden perustan vahvista-
misesta.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan pj MTK r.y.
Twitter: @TiirolaMikko
Metsälahjoja vai
lahjattomuutta?
Kolumni
Nopeimmat liittymät
ja ajankohtaiset tarjoukset!
YKSI OSOITE
www.kaisanet.fi/Hanketilaisuudet 22.11. Iisalmessa, 24.11. Nilsiässä ja 1.12. Kiuruvedellä.
Katso tarkemmat tiedot s. 18. Tervetuloa mukaan!
Anne Rauhamäki