METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat

Ympäristö on kuitenkin muut-

tunut vuodesta 1541, josta asti

tilan omistajat ovat tiedossa. Sa-

vonlinnan kaupunki on kasvanut

aivan kylkeen kiinni, kartanon

entisille pelloille on kaavoitettu

alue paljon tilaa vaativan erikois-

tavarakaupan palveluja varten.

- Tilakeskuksen ja asutuksen

väliin jäävä sankka kuusikko on

tarkoitus säilyttää, sanoo tilan

isäntä Tapani Niemelä ja jatkaa,

että metsä toimii luonnonmukai-

sena meluaitana.

Ennen Tapania tilalla on ollut

32 isäntää; maanviljelijöitä, aa-

telisia ja sotilaita. Niemelän su-

vulla kartano on ollut vuodesta

1914 ja nykyisen isännän nimiin

tehtiin ensimmäinen veroilmoitus

vuonna 1992.

Metsän merkitys kasvaa

Nojamaan päätuotantosuunta

kallistuu hiljalleen metsätalouden

suuntaan, vaikka kasvinviljelyyn

on otettu mukaan vuokramaita

omien peltojen lisäksi.

- Karjasta on luovuttu jo ai-

koja sitten, 1974 viimeiset ko-

tieläimet poistuivat tilalta. Pel-

loilla viljellään sopimusviljelynä

kauraa, ohraa ja jonkin verran

kuminaa.

Nojamaan metsät ovat kah-

tena pala, suurin osa kartanon

lähituntumassa ja kaksi metsä-

kiinteistöä Moisalmessa. Pinta-

alaa on sen verran, että työmaita

riittää lähes joka vuodelle.

Tilan omana työnä tehdään

suurin osa raivauksista, taimi-

konhoidoista ja metsänviljelyistä.

- Ensiharvennuksia ja hake-

puun korjuuta on myös tehty,

sillä tilalla on metsäkäyttöön

varusteltu traktori.

Tilan töissä on apuna yksi

ulkopuolinen. Tapani Niemelä

lisää lukuun - enää, sillä vielä

parisenkymmentä vuotta sitten

työntekijöitä oli kahdeksan.

Tuotantosuunta on muuttunut

ja koneet kehittyneet.

Tila on lämminnyt hakkeella

jo 30 vuotta, joten ennen ha-

kepuu meni omaan käyttöön.

Jatkossa se myydään eteenpäin.

Kaupungin läheisyys on aiheut-

tanut sen, että vanhan lämmitys-

järjestelmän tultua tien päähän,

päädyttiin siirtyä maalämpöön.

- Uuden kattilalaitoksen raken-

taminen olisi ollut vaatimuksil-

taan sen verran mutkikas juttu,

että päädyttiin helpompaan vaih-

toehtoon.

Kokonaisuus ratkaisee

Metsänhoitoyhdistys on ollut

Nojamaan tilan kumppani kaut-

ta aikojen. Tapani sai yhdistys-

suhteen perintönä, kun jatkoi

tilanpitoa isoisänsä jälkeen.

Julkisuudessa käytyyn keskus-

teluun, siitä kuinka paljon isojen

metsätilojen korkeat metsänhoi-

tomaksut karkottivat jäseniä yh-

distyksistä, Tapani ei ota kantaa.

- Itselleni maksut eivät ole nii-

tä asioita, joita painotan, vaan

hyvä palvelukokonaisuus. Met-

sänhoitoyhdistykseen olen ollut

tyytyväinen ja myös puukaupat

ovat siirtyneet vuosien kuluessa

lähes kokonaan yhdistyksen hoi-

dettaviksi.

Viimeinen yhdistysfuusio ei

palveluihin Nojamaalla vaikutta-

nut. Vesa Laukkanen tuli alueen

neuvojaksi Itä-Savon metsänhoi-

toyhdistyksen syntymisen myötä

vuonna 2002 ja yhteistyö alkoi

ja kun nimi muuttui Etelä-Sa-

voksi, niin palvelu jatkui entiseen

tapaan.

- Metsätilalla jokaiselle vuo-

delle riittää tekemistä. Noja-

maalle on valmistumassa uusi

metsäsuunnitelma ja syksyllä

nähdään tilanne ajantasaisena,

kertoo Tapani Niemelä ja jatkaa,

että suunnitelman on nyt tehnyt

metsänhoitoyhdistys.

Kevään uudistustyöt ovat koh-

tuulliset, sillä työn alle tulee vain

parin hehtaarin taimettaminen.

- Seuraavana on vuorossa ke-

säksi tehdyn leimikon korjaa-

minen, sanoo Vesa ja miehet

pohtivat, että muokkaus tehdään

tänä vuonna – silloin päästään

uudistustöihin heti keväällä.

Juhani Krappe

Tapani Niemelän uudistusalue muokattiin mhy:n toimesta Bräcken jatkuvatoimisella laikkurilla toukokuun

lopulla.

Pyry Krappe

Nojamaan kartanolla on luonnonmukainen, järeä melusuoja kasvavaa kaupunkia vastaan. Yhdistyksen metsäasiantuntija Vesa Laukkanen (vas.)

ja isäntä Tapani Niemelä arvioivat, että hehtaarilla on puuta 500 mottia, kun normaalista päätehakkuuleimikosta sitä löytyy enintään neljä sataa.

Palvelukokonaisuus ratkaisee, toteaa

Nojamaan kartanon isäntä yhteistyöstä

yhdistyksen kanssa

Nojamaan kartano on Sa-

vonlinnan vanhimpia tiloja.

Tilalla on arvoa rakennus-

historiallisesti ja ympäristön

kannalta ja osayleiskaavas-

sa vuodelta 1997 kartanon

alue on merkitty rakennus-

lainsäädännön mukaisesti

suojeltavaksi alueeksi.

NOJAMAA

Talon nimi tulee 1500-luvulla

omistajina olleista Nojosista.

Alunperin 1540-luvulla omis-

tajina oli Pulkkisia ja heidän

jälkeensä tulivat Nojoset.

1620-luvulla omistajaksi tuli

Snickaren suku, Olavinlinnan

alivouti Olli Ollinpoika Nikkari,

joka teki talosta suurtilan ja

kartanon. Nikkareita oli omis-

tajina vielä 1660-luvulla.

1800-luvun alussa omistajana

oli eversti Rönnholm, sitten

hänen vävynsä maanviljelijä

R. V. Olsoni ja hänen jälkeen-

sä vuoteen 1859 maanviljelijä

Kupiainen.Vuosina 1859–1875

isäntänä oli kapteeni Rurik von

Seitlitz. Häneltä kartano joutui

Suomen Hypoteekkiyhdistyk-

selle, joka möi sen vuokraaja-

na olleelle maanviljelijä Kustaa

Pulliaiselle. Hänen vävyllään

agronomi F. Finérillä kartano

oli vuosina 1908–1910 ja siir-

tyi 1914 lesken uudelle avio-

miehelle maanviljelijä E. Evert

Niemelälle. Niemelän suvussa

Nojamaassa on kolmas isäntä.

Yhteistyö kartanon kanssa toimii

yhdistyksellä kahteen suuntaan,

keväisin siellä oli taimien väli-

varasto, josta metsänomistajat

voivat noutaa tilaamiaan taimia.

Laatikot ovat konehallissa ja koi-

vut odottavat noutajia pihakuu-

sikossa.

Maarit Jordan-Valtonen

Pyry Krappe