METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon palveluun ollaan tyytyväisiä. Alkuvuodesta 2016 tulleiden asiakaspalautteen (293 kpl) perusteella yli 90 % vastaajista

suosittelisi varmasti tai erittäin todennäköisesti mhy Etelä-Savon palveluja tutuilleen.

Asiakaspalautelomakkeessa kysyttiin mm. seuraavaa:

Asteikolla 0-10, kuinka todennäköisesti suosittelisit metsänhoitoyhdistyksen palveluja tutuillesi?

(0 = en ollenkaan todennäköisesti, 10 = erittäin todennäköisesti)

Puukauppapalvelut 9,0

Metsänhoitopalvelut 9,2

Arviointipalvelut

9,4

Esimerkiksi puukauppapalveluihin liittyen kysyttiin seitsemää eri palveluun liittyvää asiaa asteikolla 1-5. Alkuvuoden osalta vastausten keskiarvo oli 4,7.

Metsänhoitoyhdistykset keräävät asiakaspalautetta laskujen yhteydessä sähköisellä lomakkeella. Asiakaspalautetta on kerätty vuodesta 2005 alkaen.

Vuodesta 2010 lähtien palautetta on voinut antaa www-sivujen kautta. Vaikka linkki palautekyselyyn tai palautelomake tulee laskun mukana, suurin osa

metsänomistajista on ilmeisen tyytyväisiä laskunsa maksajia. Palautteen keskiarvo on aina ollut kiitettävän puolella.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että palveluita käyttäneet metsänomistajat ovat olleet palveluihin erittäin tyytyväisiä.

Pyrimme kuitenkin koko ajan kehittämään palveluitamme entistäkin paremmaksi.

Valtaosa suositteleemhy:n palveluja

Metsälain muutokset

Uusi vuoden 2014 alusta voi-

maan tullut metsälain muutos

mahdollistaa metsänomistajien

käyttöön aikaisempaa moni-

puolisemman valikoiman met-

sänkäsittelymenetelmiä ja kas-

vatusvaihtoehtoja. Valinnanva-

pautta lisättiin metsälakiin, jotta

metsänomistajien monipuolisia

tavoitteita voitaisiin aikaisempaa

paremmin sovittaa yhteen.

Metsälaki sallii nyt eri-ikäis-

rakenteisen metsänkasvatuksen,

jota voidaan toteuttaa poiminta-

hakkuil-la, pienaukkohakkuilla

tai yhdistelemällä näitä menetel-

miä. Aikaisemmin nämä mene-

telmät ovat olleet sallittuja vain

erityiskohteissa. Eri-ikäisraken-

teinen metsänkasvatus on hyvä

esimerkki menetelmästä, jolla

voidaan sovittaa yhteen metsien

käyttöä ja tiettyjen ominaispiir-

teiden säilymistä sekä edistää esi-

merkiksi metsien virkistyskäyttö-

ja maisema-arvoja.

Koska metsä kasvatus eri-

ikäisrakenteisena ei välttämättä

ole kaikille metsänomistajille

tuttu asia, se voidaan määritel-

lä lyhyesti. Eri-ikäisrakenteisena

kasvatus perustuu yksittäisten

puiden ja pienten puuryhmien

poistoon ja luontaiseen uudistu-

miseen, jolloin metsän elinkaa-

reen ei sisälly selkeää päätehak-

kuu- ja uudistamisvaihetta.

Eri-ikäinen metsä

Eri-ikäisrakenteisessa metsi-

kössä kasvaa jatkuvasti kaik-

kia puiden ikä- ja kokoluokkia.

Metsää uudistetaan ja kasvate-

taan samanaikaisesti, eikä sen

kehityksessä ole eroteltavissa

erityisiä vaiheita kuten metsik-

kötaloudessa. Säännöllisin vä-

liajoin (10-20 vuotta) tehtävissä

hakkuissa poistetaan suurimpia

puita ja harvennetaan tiheimpiä

pienempien puiden ryhmiä. Uut-

ta taimiainesta syntyy jatkuvasti.

Taimet viettävät pitkiä aikoja

alikasvosasemassa ja useimmat

kuolevat jo pieninä. Osa eloon-

jääneistä taimista vapautuu vähi-

tellen hakkuissa ja pääsee kasva-

maan valtapuiksi.

Kuusivaltaiset metsät sovel-

tuvat parhaiten eri-ikäiskasva-

tukseen, sillä kuusi sietää pää-

puulajeistamme parhaiten varjoa

ja menestyy alikasvoksena var-

sinkin, jos metsässä on seka-

puustona lehtipuita tai mäntyjä.

Kasvatuksessa päämenetelmänä

on poimintahakkuu, joka on kä-

sittelymenetelmä missä pidetään

yllä puuston ikäluokkien vaih-

telua poimimalla ja hakkaamal-

la määräajoin yksittäisiä puita

tai puuryhmiä. Hyväkuntoiset

kuuset lähtevät yleensä hyvin

kasvuun kasvutilan lisäännyttyä

puuston harvennuksen jälkeen.

Kasvupaikan kosteus ja lievä

soistuneisuus edistävät kuusen

taimettumista kivennäismailla.

Mänty tarvitsee menestyäk-

seen ja taimettuakseen valoa ja

kasvutilaa. Pienaukkohakkuu

luo edellytykset taimiaineksen

synnylle ja taimien kasvulle val-

taosalla männyn kasvupaikoista.

Maanpinnan lievän rikkomisen

on havaittu edistävän taimettu-

mista pienaukoissa.

Muutosvaihe eri-ikäiseksi

Tapio Oy:n laatimissa Metsän-

hoitosuosituksista löytyy paljon

tietoa eri-ikäismetsien hoitoon

liittyen. Tasaikäisrakenteisen

metsän muuttaminen eri-ikäis-

rakenteiseksi vaatii useimmiten

pitkän siirtymävaiheen. Tavoit-

teena on puuston laaja ikä- ja

kokojakauma, joka saadaan

aikaan luontaista uudistumista

ja alikasvosta hyödyntämällä.

Parhaiten lähtökohdaksi sopii

puusto, jossa on jo valmiiksi

erirakenteisuutta.

Metsä, jossa on valmis alikas-

vos, on yleensä helpoin lähtö-

kohta eri-ikäiskasvatukseen siir-

tymiselle, etenkin jos siinä on

jo luonnostaan suuri kokovaih-

telu. Rakenteen kehittämiseen

vaikuttavat esimerkiksi puula-

jien ominaisuudet ja kasvuno-

peus. Ylispuustoa harvennetaan

useammassa vaiheessa, jolloin

metsän rakenne säilyy vaihtele-

vampana ja pienemmän puuston

kehitys nopeutuu. Alikasvoksen

kehitys on sitä hitaampaa mitä

tiheämpänä ylispuusto pidetään.

Kuusen taimet kasvavat varsin

hyvin varjostavan lehtipuuston

alla. Sen sijaan männyn ja koi-

vun taimet sietävät huonosti

varjostusta. Mahdollisessa ali-

kasvospuuston harvennuksessa

vältetään puiden kokoerojen

tasoittamista, ja tehdään tiheys-

vaihtelua.

Eri-ikäisrakenteisen metsän

kehittämisen hyvänä lähtökoh-

tana voi olla luontaisesti uu-

distunut taimikko, jossa on jo

luonnostaan kokovaihtelua.

Myös viljellen syntyneessä tai-

mikossa puut ovat tavallisesti

vaihtelevan kokoisia etenkin,

jos on käytetty kylvöä. Viljely-

taimikkoa täydentävät luontai-

sesti syntyneet taimet lisäävät

kokovaihtelua. Ensisijaisesti

poistetaan laadultaan huonoja

puita kuten tasaikäisrakenteisen

metsän kasvatuksessa.

Varttunut tai uudistuskyp-

sä tasaikäinen metsä voidaan

muuttaa eri-ikäisrakenteiseksi

luontaisesti uudistushakkuun

tai pienaukkohakkuiden kautta.

Tiheässä metsässä voidaan teh-

dä ensin väljennyshakkuu tämän

tueksi.

Monimuotoiset

metsät-hanke

Monimuotoiset metsät hank-

keen tavoitteena on tiedonvä-

lityksen keinoin lisätä metsän-

omistajien tietoutta vaihtoehtoi-

sista metsänkäsittelyistä ja saada

näin useampi metsänomistaja

hyödyntämään metsäomaisuut-

taan. Tiedonvälitystilaisuuksissa

käydään läpi uusia metsänkä-

sittely menetelmiä metsäalan

asiantuntijoiden johdolla. Maas-

toretkeilyillä tutustutaan uusien

menetelmien käyttökoh-teisiin

ja tehdään harjoituksia suun-

niteltaviin hakkuukohteisiin.

Hankkeen toteuttajana toimii

Mikkelin Ammattikorkeakoulu.

Monimuotoiset metsät (MoMet)

-hanketta rahoittaa Euroopan

maaseudun kehittämisen maata-

lousrahasto.

Lisätietoja:

www.mamk.fi/momet

Pe 17.6.2016 klo 9-15,

Monimuotoinen Metsä, Mikkeli

Tervetuloa kuuntelemaan uuden metsälain mahdollistamista

metsänkäsittelymenetelmistä Mikkelin ammattikorkeakoululle

Mikpoli saliin.

Luennoitsijana Sauli Valkonen Luonnonvarakeskuksesta.

Tilaisuudessa on maastokohde, jossa voidaan vertailla erilaisia

metsänkäsittely vaihtoehtoja.

Kuulemme myös Suomen metsäkeskuksen sekä Metsänhoito-

yhdistys Etelä-Savon ajankohtaiset kuulumiset.

Tilaisuuden järjestää Mikkelin ammattikorkeakoulu,

Monimuotoiset metsät-hanke.

Ilmoittautuminen 13.6.2016

mennessä Rauno Kousalle

puh. 040 1826567 tai

rauno.kousa@mamk.fi.

Tilaisuuteen mahtuu 50 ensin ilmoittautunutta.

Osoite: Patteristonkatu 2, 50100 MIKKELI

Monimuotoinenmetsä on

metsätaloudenmahdollisuus