METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat

Kustannustehokkaan metsän-

hoidon pullonkaulana pidetään

yleisesti taimikonhoitotöiden

liian vähäisiä toteutusmääriä

tai liian myöhäistä hoitoa. Tä-

hän, kuten muihinkin metsän-

hoidon havaittuihin ongelma-

kohtiin, paneudutaan touko-

kuussa alkaneessa Euroopan

sosiaalirahaston rahoittamassa

2,5-vuotisessa Kehityshyppy

metsänhoitoon -hankkeessa.

Hankkeen tavoitteena on siir-

tää uudet metsänhoidon tekno-

logiat ja metsänhoidon parhaat

toimintamallit tehokkaaseen

ja laaja-alaiseen käyttöön Itä-

Suomen metsissä.

Hankkeessa metsänhoitoa

kehitetään palveluntarjoajien

ja tutkimuksen yhteistyönä.

Koko palveluketjun toimijat –

metsänomistajat, metsäammat-

tilaiset ja metsäalan yrittäjät

– perehdytetään metsänhoidon

nykyisiin toimintamalleihin

sekä uusiin teknologioihin.

Perehdyttämisen seurauksena

muuttuneiden toimintamalli-

en tehokkuutta seurataan ja

seurannan perusteella kootaan

yhteen ne toimintamallit, jotka

ovat tutkimuksissa tehokkaiksi

todettuja ja joiden toiminta

on myös käytännössä hyväksi

varmistettu, eli ns. parhaat toi-

mintamallit.

Mhy Etelä-Savon toimialu-

eella hankkeen painopisteet

ovat maanmuokkauksen laa-

dun hallinta, koneellisen is-

tutuksen käyttöön otto sekä

taimikonhoidon ajoitus. Taimi-

konhoidossa tavoite on ennen

kaikkea siirtyä kaksivaiheeseen

taimikonhoitoketjuun; var-

haisperkauksessa 4–6-vuotias

tuotantopuusto vapautetaan

lehtipuuston haitallisesta vai-

kutuksesta sekä 5–10 vuotta

myöhemmin taimikko har-

vennetaan sopivaan kasvatus-

tiheyteen. Myös taimikoiden

harventaminen nuorempana on

yksi tavoitteista, sillä etenkin

kuusikoissa toimenpide toteu-

tetaan yleensä turhan myö-

hään.

Koneellisessa metsänhoidos-

sa hanke keskittyy uusien, te-

hokkaampien toimintamallien

kehittämiseen ja työmaiden

kohdevalintaan. Tutkimuksis-

sa on havaittu että sekä tietyt

istutus- että taimikonhoitoko-

neet ovat kustannustehokkai-

ta ratkaisuja, silloin kun olo-

suhteet ovat koneille sopivat.

Ehdoton edellytys koneelliselle

metsänhoidolle on löytää nä-

mä soveltuvat kohteet konei-

den toimialueelta. Kun sopivia

kohteita on tarjolla riittävästi,

niin koneiden toimintaa voi-

daan seurata ja kehittää te-

hokkaampia toimintamalleja.

Pitkällä tähtäimellä koneellista-

misesta voi seurata huomatta-

via säästöjä metsänhoitotöihin,

mutta tähän tilanteeseen pää-

seminen edellyttää tehokasta

yhteistyötä ja kehittymishalua

koko metsänhoidon palvelun-

tarjontaketjulta ja tutkimuk-

selta.

Metsänhoitotöiden oma-

valvonta on osoittanut, että

maanmuokkauksen laadussa

on suurta vaihtelua. Muok-

kausmenetelmien valinnassa,

mm. eri mätästysmenetelmien

käytössä ja muokkaustyön hie-

nosäädössä, on edelleen kehit-

tämistä, jotta kullakin kohteel-

la käytetään uudistamisketjun

kokonaistalouden kannalta

optimaalista maanmuokkaus-

ta. Esimerkiksi vähäkivisillä ja

helpoilla maanmuokkausaloilla

jatkuvatoiminen Bräcke-mätäs-

täjä on toimiva ja edullinen

maanmuokkausmenetelmä.

Bräcke-mätästäjällä ja kaivu-

rilla toteutettavaa laikkumätäs-

tystä on nyt mahdollisuus itse

kunkin vertailla käytännössä,

kun hanke lähtee todenteolla

käyntiin 7.6.2016 Mikkelin

läheisyydessä järjestettävällä

maanmuokkausnäytöksellä (ks.

tarkempia tietoja Mhy Etelä-

Savon kotisivuilta ajankohtais-

ta osiolta).

Mhy Etelä-Savon toimialu-

eella Kehityshyppy metsänhoi-

toon -hanke tarjoaa seuraavan

reilun kahden vuoden ajan

paljon kuultavaa ja nähtävää

koneellisen metsänhoidon uu-

sista teknologioista sekä pe-

rinteisestä taimikonhoitotyöstä

ja sen ajoituksesta. Pidetään

huoli siitä, että hyvä metsän-

hoito tarjoaa mahdollisimman

hyvät edellytykset biotalouden

toiminnalle ja metsäteollisuu-

den investoineille Itä-Suomeen

myös tulevaisuudessa.

Karri Uotila

Tutkija

Luonnonvarakeskus

Tehokkaillametsänhoidon toimintamalleilla

kohti kannattavaa biotaloutta

Metsänuudistamis- ja tai-

mikonhoitotöiden hyvä to-

teutus on avainasemassa,

kun biotalouden ja metsä-

teollisuuden kilpailukykyä

arvioidaan tulevaisuudessa.

PYSY MUKANA MHY:N MENOSSA!

Tämän lehden saat

neljä kertaa vuodessa

Lehti jaetaan kaikille metsänhoi-

toyhdistys Etelä-Savon jäsenille

Metsän

omistajat

MetsänhoitoyhdistysEtelä-Savon jäsenlehti

2/2016

•

30.3.2016

HIRVENSALMI,JOUTSA,JUVA,

MIKKELI,PERTUNMAA,

PUUMALA,RANTASALMI,

SAVONLINNA,SULKAVA

sivu5

Tukinkatkontavaikuttaa

puukauppatilinmäärää

sivu 10

Hallituksenhaastattelu

sivu6

MhyEtelä-Savo jaAPU

yhdistyvät

sivu24

JäätäväurakkaSulkavalla

sivu21

Mobiilimetsäsuunnitelma

jäsenetuna

PEFC/02–44–10

Pyry Krappe

Energiapuun laitostoimitukset

käynnistyivät

Sähköinen uutiskirje tulee 1-2 kertaa

kuukaudessa maksutta sähköpostiisi

Facebookissa näet kuvia ja videoita

ajankohtaisista asioista ja osallistut

keskusteluun

Jo 2500 vastaanottaa uutiskirjeitämme,

tilaa sinäkin uutiskirjeemme:

www.mhy.fi/etela-savo/uutiset

Sivu on kaikille julkinen. Jos olet

kirjautunut Facebookiin, tykkää

sivustamme ja jaa päivityksiä.

Mhy Etelä-Savon nettisivuilta voit

itse selata ja hakea kaipaamaasi

tietoa

Aina ajankohtainen tieto met-

säasioista löytyy:

www.mhy.fi/

etela-savo

Bräcke maanmuokkausnäytös

Metsänomistajat

ETELÄ-SAVO

Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo • Väätäisentie 5

51900 Juva •

etelasavo@mhy.fi

•

www.mhy.fi/etelasavo www.facebook.com/metsanhoitoyhdistysetelasavo

Tiistaina 7.6.2016 klo 10.00 - 14.00

Os. Hongistontie 9, 50100 Mikkeli

Bräcke jatkuvatoiminen mätästäjä ensi-

esittelyssä Mikkelissä.

Tule tutustumaan nopeaan ja edullisempaan

metsänmuokkaamiseen.

Tapahtumassa mukana asiantuntijat metsänhoito-

yhdistys Etelä-Savosta ja Luke:sta

(Luonnonvarakeskus)

Maastokohteella tarjoilua.

Tervetuloa!

Maarit Jordan-Valtonen