METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat

- Edellinen vuosi oli poik-

keuksellinen, sillä lopettami-

suhan takia toinen viljelykierto

jätettiin tekemättä. Nyt tilaus-

kirja on kuitenkin niin hyvässä

mallissa, että toimintaa jatke-

taan täysin normaalisti, kertoo

Reijo Herranen ja jatkaa, että

sopimus Metsänhoitoyhdistys

Etelä-Savon kanssa oli mer-

kittävä asia tarhan tulevaisuu-

delle.

Talvi hiljainen,

kesä kiireinen

Kerimäellä on tämä kesä sel-

vitty ennätyksellisen pienellä

henkilökunnalla, sillä tarhalla

on ollut vain kuusi työntekijää.

Tahti kiihtyy kuitenkin syksyä

kohti, sillä syyspakkauksiin

tarvitaan noin kolmisenkym-

mentä henkilöä.

- Normaalivuotena tarhan

työllistävyys on 22 henkilötyö-

vuotta, sanoo Reijo Herranen.

Ympärivuotisia työntekijöitä

tarhalla on vain yksi, mutta

kausiapu nostaa lukua.

Herrasen mukaan taimitar-

han merkitys työllistäjänä ko-

rostuu siinä, että se on monta

kertaa ensimmäinen työpaikka.

Tarhalla tehdyn työn lisäksi

toimipiste työllistää välillisesti

esimerkiksi kuljetusyrittäjiä.

Taimitarhan vuosi on selväs-

ti kaksijakoinen. Väki lisään-

tyy, kun lumi vähenee, sillä

ensimmäiset kausityöntekijät

aloittavat huhtikuussa: teh-

dään kylvöt ja laitetaan tal-

ven ylipakkasessa olleet taimet

asiakkaille.

Talvella vakituisen henkilö-

kunnan voimin kunnostetaan

koneita, huolletaan tiloja ja

valmistaudutaan seuraavaan

sesonkiin.

Tarha oikealla

paikalla

Kerimäen taimitarha perus-

tettiin vuonna 1975, Reijo

Herranen tuli samana vuonna

tarhalle töihin.

- Aivan alusta asti olen ol-

lut mukana, kun aloitin niin

maakaupat alueesta oli tehty

ja aloitimme metsämaan rai-

vauksen.

Vuosien kuluessa on toden-

tunut, että Kerimäen taimi-

tarha perustettiin oikealle pai-

kalle. Laatokan vaikutus ulot-

tuu paikkakunnalle saakka ja

lämpösumma laadullisesti yksi

parhaista koko valtakunnas-

sa. Lämpösummalla kuvataan

lämmön merkitystä kasvukau-

den aikana.

Reijo Herrasen mukaan

taimitarhan maantieteellinen

sijainti on myös hyvä, sillä

nyrkkisäännön mukaan toimi-

alue on 150 kilometrin ympyrä

kasvatuspaikan ympärillä.

Taimitarhan perustaja oli

Itä-Savon piirimetsälautakun-

ta, Fin Taimen ja Forelian yh-

distymisen kautta tarha on tul-

lut Fin Forelian omistukseen.

Fin Forelian omistaa nykyään

kokonaisuudessaan metsähal-

litus.

Tuotantoa kehitetään

koko ajan

Kerimäellä, kuten muillakin

taimitarhoilla ensimmäinen iso

askel oli, kun kasvatus siirtyi

istutuskentiltä kasvihuoneisiin.

- Paljasjuurisista taimista

luovuttiin lähes kymmenen

vuotta sitten ja kehitys kulkee

yhä pienempää paakkukokoa

kohti, kertoo Reijo Herranen.

Meneillään on mittava seu-

rantakoe, jossa metsänomista-

jien metsiin istutetaan lähes sa-

tatuhatta tainta, joiden paakut

ovat pienempiä kuin nyt käy-

tössä olevat. Taimien kasvuun

lähtöä seurataan ja verrataan

käytössä olevaan tutkimusai-

neistoon.

- Istutukset siirtyvät enene-

vässä määrin ammattimiesten

työksi. Pienempi paakkukoko

keventää ja nopeuttaa työtä

niin käsintehtävässä kuin ko-

neellisessa istutuksessa.

Seurantakokeessa on mu-

kana Kerimäen lisäksi kaksi

muuta Fin Forelian taimitar-

haa.

Juhani Krappe

Kuvat Pyry Krappe

Kerimäen taimitarhalta on lähtenyt vuodesta 1975

300miljoonaa tainta Suomenmetsiin

Kerimäen taimitarhalla ke-

vään taimisavotta on kään-

tymässä viimeiselle kolman-

nekselle. Taimitarhapäällik-

kö Reijo Herrasen mukaan

kevät tuli nopeasti ja ilmo-

jen lämpiäminen tyhjentää

varastoja kiivaaseen tahtiin.

Fin Forelian tarhalla usko

tulevaan on myös palannut,

sillä kaikki kasvihuoneet

ovat täynnä ja viljelyn mo-

lemmat kierrot tehdään tänä

vuonna. Taustalla kummit-

telee yhtiön päätös kolmen

taimitarhan lopettamisesta,

jota ei ole vielä kumottu –

sen mukaan toiminnan piti

loppua tänä keväänä.

Kuusikko kasvaa taimitarhalla kennoalustassaan. Aikaa kuluu kuitenkin jopa kahdeksankymmentä vuotta

ennen kuin tukiksi varttunut puu liittyy osaksi metsään tukeutuvaa valtakunnan kansantaloutta.

Koivun viljelyssä pieni asia eli sie-

menien pilleröinti nopeutti mer-

kittävästi työtä tarhoilla.

Taimitarhapäällikkö Reijo Herranen aloitti työt Kerimäellä vuonna 1975, tarhan perustamisvuotena. Lopettamisaikeiden jälkeen tuotanto tarhalla

on palannut normaaliksi ja kevätkylvössä kasvamaan laitettiin yli kolme miljoonaa uutta puuta ja kesällä kylvetään lähes samanverran lisää.

Reijon uran aikana tarhalta on lähtenyt metsiin kasvamaan 300 miljoonaa puulasta.