METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat

Vuoden 2014 jälkeen to-

teutuneet, käynnissä olevat

ja suunnitteilla olevat inves-

toinnit nostaisivat kotimaista

puunkäyttöä jopa yli 20 mil-

joonaa kuutiometriä vuodes-

sa. Pääministeri Sipilän halli-

tusohjelmassa tavoitteeksi on

asetettu 15 miljoonaan kuu-

tiometrin vuotuinen käytön

lisäys hallituskaudella.

Toisaalta metsäteollisuu-

den rakennemuutos jatkuu.

Paperikapasiteettia puretaan

edelleen. Esimerkiksi vuonna

2015 se väheni 9 prosenttia.

Kasvu ja uudet investoinnit

kohdistuvat erityisesti sel-

luun, kartonkiin ja energian

tuotantoon.

Paljonko puuta

voi käyttää?

Investointisuunnitelmat

ovat herättäneet keskustelua

siitä, riittäkö puu kaikkiin

suunnitteilla oleviin inves-

tointeihin. Luonnollisesti tätä

keskustelua ylläpitää ennen

muuta olemassa oleva teol-

lisuus. Uusi kapasiteetti tar-

koittaa lisääntyvää kilpailua

raaka-aineesta.

Suomen

metsävarojen

käyttöä voidaan ja pitää

tehostaa. MMM:n toimek-

siannosta Pöyry Consulting

analysoi viime vuonna puun

riittävyyttä niin, että huomi-

oon otettiin myös ilmasto- ja

ympäristöpoliittiset rajoitteet.

Selvityksen mukaan puun-

käyttöä voidaan kestävästi

lisätä jopa 23 miljoonaa kuu-

tiometriä vuodessa.

Investointisuunnitelmat ja

kansainvälisten investoijien

kiinnostus osoittavat, että

Suomi on globaalisti kilpai-

lukykyinen metsäteollisuusin-

vestointien kohde. Hyvä esi-

merkkinä tästä on kiinalaisen

Kaidi yhtiön biopolttoneste-

laitossuunnitelmat Kemiin.

Pelko siitä, että Suomeen in-

vestoitaisiin enemmän kuin

mihin metsävarat riittävät

on turha. Tästä markkinat

pitävät huolta. Kukaan ei

tee miljardien investointeja,

jos raaka-aineen saati ei ole

turvattu.

Odotettavassa

sähköistyvää

ja vilkastuvaa

kaupankäyntiä

Luonnollisesti lisääntyvä

puu käyttö edellyttää raken-

teellisia muutoksia puukaup-

paan, infrastruktuurin kehit-

tämistä ja toimivaa mallia

metsätilojen sukupolvenvaih-

doksille. MTK ja metsäteol-

lisuus ovat yhdessä rakenta-

massa maailman moderneita

sähköistä puumarkkinapaik-

kaa, joka käynnistyy vuoden

2017 alussa.

Kestääkö metsäluonto

kasvavat hakkuut?

Suomen metsien monimuo-

toisuustaso on yksi maail-

man parhaista ja esimerkiksi

tiukasti suojeltujen metsien

osuus on Euroopan korkein.

Kasvava puunkäyttö on kui-

tenkin herättänyt huolen sii-

tä, ovatko kasvavat hakkuut

ekologisesti kestävällä poh-

jalla. Ministeri Tiilikainen

kutsui asian tiimoilta kokoon

pyöreän pöydän keskustelun

tammikuun lopulla. Tavoit-

teena on, että eri sidosryh-

mät, ympäristöjärjestöt mu-

kaan lukien, käynnistävät

yhdessä valtiovallan kanssa

prosessin ekologisen kestä-

vyyden edistämiseksi. Luon-

nollisesti MTK osallistuu ak-

tiivisesti tähän työhön.

Juha Hakkarainen

Metsäjohtaja

MTK

Investointeja suunnitellaan,puu riittää

Muutamassa vuodessa

Suomen metsäsektoril-

la on siirrytty metsäte-

ollisuuden kapasiteetin

alasajosta merkittäviin

uusinvestointeihin.

Puu riittää, vaikka kaikki suunnitteilla olevat investoinnit toteutuisivat.Huomio pitää kiinnittäämarkkinoiden

toimintaan, infrastruktuuriin ja metsänhoidon tehostamiseen.

Päätös alkaa jarruttaa hyvin

alkaneita metsänhoitotöitä par-

haana työkautena, koska uu-

sista hankkeista ei voida sopia

metsänomistajien kanssa eikä

niiden toteuttamista voida aloit-

taa. Kestävän metsätalouden ra-

hoituslaki vaatii, että kaikista

hankkeista on jätettävä ennak-

kohakemus metsäkeskukseen

ennen työn aloittamista.

Hankkeita voidaan hyväksyä

vuosittaisen myöntämisvaltuu-

den puitteissa. Myöntämisval-

tuuden kokonaismäärä vuosille

2017 – 2020 on 232 milj. euroa

(kehyksissä vuosittain 58 milj.

euroa). Läheskään kaikki hank-

keet, joille tukea on haettu, eivät

toteudu hakemusvuonna – osas-

sa toteutus venyy vuoteen 2018

saakka. Tämä hallinnollinen

kankeus (myöntövaltuus) voi

johtaa pahimmillaan siihen, että

Kemera-varoja jää tänä vuonna

käyttämättä.

Tilanne johtaa metsureiden

lomautuksiin ja yrittäjien työ-

mahdollisuuksien vähenemi-

seen. Metsänhoitoyhdistyksissä

ensimmäiset YT-neuvottelut

ovat jo käynnistyneet ja syk-

syyn mennessä lomautus uhkaa

Etelä-Savon maakunnassa yli 60

työntekijää. Valtakunnallisesti

lomautus uhkaa yli 700 metsuria

metsänhoitoyhdistyksissä.

Jos tilannetta ei saada pikai-

sesti korjattua, kestävän metsäta-

louden edistämisen rahoituslaki

onkin muuttumassa kestävän

metsätalouden jarruttamisen ra-

hoituslaiksi.

MTK ehdottaa

lääkkeeksi joustavampaa

budjetointia Kemera-

tukien myöntövaltuuksiin

sekä tukien

kohdentamista oikeisiin

kohteisiin.

Metsurien työllisyyden tur-

vaamiseksi:

1. Myöntämisvaltuus tulee

määritellä uudelleen niin, että

koko kauden myöntämisval-

tuutta voitaisiin käyttää etu-

painotteisesti. Myöntämisval-

tuutta tulee lisätä jo vuonna

2016 siirtämällä tulevien vuo-

sien myöntämisvaltuutta ku-

luvalle vuodelle. Rahoituksen

myöntämisvaltuus siis kohden-

nettaisiin uudelleen. Tämä ei

vaikuta määrärahojen käytön

tasoon.

2. Nykyjärjestelmä ei koh-

denna tukea oikeisiin kohtei-

siin. Taimikon varhaishoidon

ja nuoren metsän hoidon tuella

pyritään varmistamaan met-

sävarojemme hyvä kehitys ja

pohja biotaloudelle. Nuoren

metsän hoidon tuen edellytyk-

senä on, että puiden keskilä-

pimitta ennen harvennusta on

enintään 16 cm. Nyt tukea

siis ohjautuu myös normaalei-

hin ensiharvennuksiin, joista

korjattava puu menee teolli-

suuden raaka-aineeksi. Nuoren

metsän hoidon läpimittaraja

tulee laskea 13 cm:iin, jolloin

kemeralla ei tuettaisi muuten-

kin kaupallisesti kannattavaa

toimintaa.

Lisätietoja:

Kenttäjohtaja

Timo Leskinen,

MTK Metsälinja (Etelä-Savo)

puh. 0400 754 235

Metsäasiantuntija

Lea Jylhä,

MTK Metsälinja,

puh. 040 848 8081

Hallinnollinen kankeus jarruttaa Etelä-Savonmetsänhoitoa

Metsureita uhkaa lomautus

Maa- ja metsätalousmi-

nisteriö on päättänyt, että

metsien hoitoon tarkoitetun

kestävän metsätalouden

Kemera-tuen myöntäminen

keskeytetään osittain loppu-

vuoden ajaksi. Hakemuksi-

en vastaanotto on keskey-

tetty koskien taimikon var-

haishoitoa, nuoren metsän

hoitoa ja terveyslannoitusta.