METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat

Työrupeama metsämuseossa

ja metsänomistajuus ovat liki

yhtä vanhoja. Lustoon säh-

köpuolen ammattilainen tuli

laitosmestariksi vuonna 1994

ja metsänomistajuus alkoi pari

vuotta myöhemmin.

- Kun sain perintömetsät

vastuulleni, niin ohje oli yk-

sinkertainen; metsät eivät ole

tarkoitettu myytäviksi, vaan

hoidettaviksi! Sitä neuvoa nou-

dattaen metsänparannushank-

keisiinkin on ryhdytty.

Ojat perattiin Suursuolla

kolmannen kerran

Suursuolla kunnostusojitus

tehtiin tänä keväänä kolman-

nen kerran. Edellisestä oli ku-

lunut parikymmentä vuotta,

ensimmäisen kerran perkaus

oli tehty 70-luvulla ja itse oji-

tus 50-luvun puolivälissä.

- Ojituksesta alueella on ollut

selvästi hyötyä, sillä hirviporu-

kan laavulla joku vanhemman

polven edustaja muisteli, että

kyseisen laavun tietämille oli

sotavuosina päässyt vielä ve-

neellä, kertoo Petteri.

Nyt alueella on 17 kilomet-

riä kunnostettua ojaa yhteensä

kahdeksan omistajan metsässä.

Metsänhoitoyhdistyksen

tie- ja oja-asiantuntija Kalle

Kaartinen muistelee, että Suur-

suon kunnostusojitushankeen

tiimoilta hän kävi Petteri Pulk-

kisen kanssa ensimmäiset kes-

kustelut loppuvuodesta 2013.

Hankkeen suunnittelu tehtiin

seuraavan vuoden aikana ja

2015 keväällä haettiin kemera

- tuet. Saman vuoden syksyllä

ja viime talvena tehtiin hak-

kuita ja ojalinjojen raivausta,

itse perkaustyö tehtiin tämän

vuoden maalis- huhtikuussa.

Yhteishankkeet

kannattavat

Petteri Pulkkinen on ollut

Vuoriniemellä mukana kahdessa

muussakin yhteishakkeessa.

Sonninmäen metsätiellä tehtiin

perusparannus, joka valmistui

syksyllä 2015. Tässä hankkeessa

asia tuli esille vuotta aikaisem-

min ja tieosakkaiden päätökset

ja kemera-rahoitustuen haku

tehtiin keväällä 2015. Kaivin-

konetyöt ja murskeenajo saatiin

toteutettua vielä saman vuoden

syksynä. Hankkeessa oli kuusi

tieosakasta.

Vuodelle 2015 mahtui vielä

kolmaskin kohde, kolmen met-

sänomistajan lannoitushanke.

Tuhkalannoitus tehtiin helikop-

terilevityksenä kaikkiaan 23 heh-

taarille elokuussa 2015.

- Yhteishanke on aina järkevä

ratkaisu ja tarpeen jollain alueel-

la tullessa ilmi metsänhoitoyhdis-

tys on yhteydessä hankealueen

metsänomistajiin, sanoo Kalle

Kaartinen.

Laaja palvelupaletti on

hyvä asia

Petteri Pulkkinen on tyytyväi-

nen siihen, että metsänhoitoyh-

distyksen kasvaessa on palvelu-

jen määrä myös kasvanut.

- Kunnostusojitushankkeenkin

kanssa taisi käydä niin, että met-

säkeskuksesta asiaa tiedusteltiin,

mutta siellä ei ollut sillä kertaa

kapasiteettia hoitaa hanketta.

Sitten selvisi, että Itä- ja Metsä-

Savo olivat vast´ikään palkanneet

yhteisen tie- ja oja-asiantuntijan

ja homma onnistui sitä kautta,

kertoo Petteri.

Metsänomistajan tyytyväisyys

ei rajoitu vain palvelujen laa-

juuteen, vaan Petteri on vakaasti

sitä mieltä, että metsänhoitoyh-

distys on ainoa taho, joka on

aidosti metsänomistajan asialla.

Leimikot kilpailutettu

yhdistyksen kautta

- Kaikki leimikot on hoidettu

yhdistyksen kautta, sillä puu-

kaupan avustaminen on selvästi

ollut kannattava palvelu.

Petteri Pulkkinen miettii, että

oma ja sama yhteyshenkilö yh-

distyksestä on suuri voimavara.

Kun toimihenkilö alueella

vaihtuu, niin on tärkeää, että

tieto saadaan hyvin siirtymään,

muistuttaa Petteri.

Metsänomistajan huoli heräsi,

kun rahkasammal alkoi kasvamaan ojissa

Maarit Jordan-Valtonen

Petteri Pulkkisella on pui-

seva työpaikka – Suomen

metsämuseo Lusto ja sen

lisäksi mies on aktiivinen

metsänomistaja. Aktiivi-

suuden mittana on Pun-

kaharjun Vuoriniemellä

toteutetut kolme erillistä

metsäparannushanketta,

joissa Pulkkisen omista-

ma metsätila on ollut mu-

kana ja Petteri on ollut

yksi hankkeiden käynnis-

täjä.

Petteri naureskeleekin,

että metsänomistajuus on

eläkevirka, työtä metsäs-

sä riittää, vaikka palkka-

työstä pääsisi eläkkeelle.

Yhteishankkeiden metsänomistajat ovat joskus leikillään nimenneet itsensä valveutuneiksi metsänomistajiksi. Petteri Pulkkinen pitää tärkeänä

myös metsämaan vesitaloutta ja ravinne tasapainoa sekä sitä, että metsätiet ovat kunnossa.

Kalle Kaartinenmetsänhoitoyhdistyksestä (vas.) ja Petteri Pulkkinen tutkivat Petterin työmaalla metsämuseo

Lustossa kuvaa, joka kertoo ajasta jolloin metsäojat kaivettiin vielä miesvoimin.

Pyry Krappe