METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat • Savotta

Yhteistyössä myrskytuhoja päin

”Pelastuslaitos auttaa hädässä, me au-

tamme aukaisemaan teitä”, kertoo uutta

toimintamallia luomassa ollut metsäasi-

antuntija

Pekka Launonen

Nilsiästä.

2000-luvun alusta alkaen myrsky-

tuhot ovat selkeästi lisääntyneet. Kesäi-

set ukkosmyrskyt ovat aiheuttaneet niin

maastopaloja kuin myrskytuhoja. ”Yh-

teistyö Palolaitoksen kanssa alkoi oike-

astaan metsäpalojen yhteydessä. Nilsiän

palomestari

Risto Taskinen

soitteli jos-

kus vuosia sitten palopaikalta ja kyseli

maanomistajatietoja, samalla tuli puhet-

ta voiko metsurit tarvittaessa auttaa met-

säpalo- ja myrskytilanteissa.”

”Sovittiin sellainen järjestely, että

kun hälytyksen jälkeen palolaitos menee

maastopalopaikalle, niin tarvittaessa he

pyytävät Mhy:n metsureita apuun sam-

mutus- tai raivaustöihin. Mikäli palopai-

kalle tarvitsee jälkivartiointia ja maan-

omistajat eivät sitä pysty tekemään, niin

Mhy:n metsurit jäävät tarvittaessa jälki-

vartioon. Palolaitos voi jättää sammutus-

kalustoa ja rakentaa vesialtaita metsurei-

den käyttöön. Näin palolaitos vapautuu

muihin hälytystehtäviin”, Launonen ku-

vailee.

Toimintamalli havaittiin hyvin toi-

mivaksi ja seuraavaksi palomestari alkoi

varoittaa mahdollisista tulevista myrs-

kyistä. Myrskyt aiheuttavat lähes aina

sellaisia tuhoja, joiden korjaaminen on

omiaan hakkuutöiden ammattilaisille –

näin pelastuslaitos pystyy keskittymään

pelastamiseen.”

MHY:STÄ AMMATTILAISET

PUUNKORJUUSEEN

Parin vuoden takaisen Helena-myrskyn

jälkimainingeissa yhteistyö eri toimi-

joiden kanssa saatiin hyvin toimimaan.

Palomestari antoi ennakkovaroituksen

tulevista kovista tuulista ja noin vuo-

rokauden kuluttua alkoi puita kaatua.

Metsänhoitoyhdistys hoiti nopeasti pai-

kalle ammattitaitoiset metsurit ja kone-

kuskit, ja nopeutti vikapaikkojen korjuu-

töitä.

”Nyt saamme palolaitokselta viestiä,

kun kovat tuulet ovat lähestymässä. Sii-

tä tiedämme valmistautua mahdolliseen

urakkaan, ja metsurit ja konemiehet ovat

lähtövalmiina ja toisaalta voivat ajaa ko-

neet myös hakkuupaikalla turvallisella

alueelle.”, Launonen kertoo. Kovissa tuu-

lissa puita voi kaatua teille, sähkölinjoil-

le ja talojen päälle, joten apua tarvitaan

pikaisesti.

Metsänomistajan etuna on, että puun-

korjuun ammattilaiset katkovat puun oi-

keisiin ainespuun mittoihin ja hoitavat

puiden myynnin yhteismyyntinä.

Metsänhoitoyhdistys on ollut myös

kouluttamassa palomiehiä myrskypui-

den ja muiden vaarallisten puiden pois-

toon palolaitoksen järjestämillä kursseil-

la.

JÄLKIHOITOA JA ENNAKKOTÖITÄ

Mhy Savotta tekee myös yhteistyötä Sa-

von Voiman verkon ylläpidosta vas-

taavan Pohjolan Werkkorakennus Oy

(PWR) kanssa. PWR saa verkkoyhtiöl-

tään tiedon lähestyvistä myrskyistä ja

valmistuu myös ennakolta suurhäiriöön

mm. varoittamalla urakoitsijoitaan.

”Myrskypuiden poisto linjoilta ja

konkeloiden kaato on pitkälti ammatti-

metsurin työtä. Sähköalan ammattilai-

sen tehtävä on puolestaan huolehtia, ettei

linjoilla ole jännitettä, kun puiden poisto

on käynnissä”, kertoo työnjohtaja

Pertti

Hartikainen

PWR:stä.

”Voimakkaiden tuulien lisäksi myös

lumikuorma aiheuttaa suurhäiriöitä säh-

köverkkoon. Kun raippapuut ja kallel-

laan olevat puut poistetaan linjojen vie-

restä, vältytään monilta sähkökatkoilta.

Sähkölinjan vierimetsän hoitoa teemme

hyvässä yhteistyössä maanomistajien

kanssa”, Hartikainen kiittelee.

Sähkölinjojen raivaukset ovat ennal-

taehkäisevää työtä, jolla parannetaan

sähkön toimitusvarmuutta. Linjan alus-

tan raivaus tehdään metsurityönä noin

kuuden vuoden välein, jotta linjalla kas-

vavat puut eivät ehdi kasvaa johtoon

kiinni. Lisäksi poistetaan linjakadun

reunoilta puita ja oksia.

Koillis-Savossa Mhy Savotta tekee tiivistä yhteistyötä

pelastuslaitoksen ja sähköverkkoyhtiön kanssa.

Mhy Savotta on tehnyt ilmajohto- ja

kaapelilinjojen raivauksia ja hakkuita eri

puolilla toimialuettaan

Puunkorjuun toteutuspuolella toimiva

Aki Kärkkäinen

kehottaa metsänomistajia

pohtimaan tulevia hakkuita ja puun varastopaikkoja, kun uusia sähkölinjoja raken-

netaan.

”Uuden sähkölinjan myötä tienvarresta voi kadota varastopaikka. Ainoaksi vaih-

toehdoksi jää rakentaa peruutuspisto tai kääntöpaikka, mikä esimerkiksi turvemaalla

maksaa sievoisen summan rahaa”, Kärkkäinen muistuttaa.

Tutustu verkossa

yara.fi/metsa

Ja ota yhteyttä

metsänhoitoyhdistykseesi

ja kerro tavoitteistasi!

Sinultakin

saattaa puuttua

puuta

Metsänlannoituksella kasvatat puuta,

joka jäisi sinulta saamatta, jos et tekisi

mitään. Voit saada nykyisen metsäsi pian

hakkuukypsästä puustosta jopa satojen

eurojen tulonlisäyksen hehtaarilta.

YARA_Metsänlannoitus_2016_123x180.indd 1

08/03/16 13:33

Maisemansuojelu on susi

lammasten vaatteissa

Ympäristöministeriön suunnitelma mai-

semansuojelualueiden lisäämiseksi Suo-

messa on loppusuoralla. Maisemainven-

tointi alkoi jo 2010 ja nyt on sitten minis-

teriön esitys valmiina ja kuulemiskierros

päättyi maaliskuussa. Hanketta on siis

valmisteltu hiljaisuudessa yli viisi vuot-

ta, joten mahdollisuus tiedon todelliseen

jakamiseen oli olemassa todella pitkään.

Miksi asianosaisille ei annettu mahdolli-

suutta osallistua asian käsittelyyn, sitä-

hän jo lakikin edellyttää.

Maisemansuojelualue on pinta-alal-

taan todella suuri. Yhteensä aluetta on

lähes kolme miljoonaa hehtaaria käsittä-

en aiemmin suojellut alueet, nyt uutena

esitetyt alueet ja rajauksen ulkopuolelle

jäävät alueet, jotka ovat ns. heikentämis-

kieltoaluetta. Valtioneuvosto vahvistaa

aikanaan nämä nyt käsittelyssä olevat

alueet ja siitä alkaa kaikki oikeusvaiku-

tukset, jotka ovat pysyviä.

Jo pelkästään maakuntakaavassa ole-

va suojelumerkintä on todella merkittävä

rajoitus kaikkeen maankäyttöön. Ja kaik-

ki maisema-aluemerkinnät pitää näkyä

joka ainoassa alemman asteen kaavoi-

tuksessa asemakaavoihin saakka. Maa-

ainesten ottaminen on kiellettyä. Samoin

tienrakentamiseen luvan saaminen on

käytännössä mahdotonta uudessa tilan-

teessa. Metsätalouden harjoittamiseen

ei ole ympäristöministeriön papereissa

selkeää linjausta. Varmaa on, että maise-

mainventoinnin tietoihin kirjattu maise-

makuvaus voi muodostua hakkuun es-

teeksi esim. vesistöjen tai kylämaiseman

lähellä. Harkinta asiassa on ympäristö-

ministeriöllä tai jollakin luonnonsuoje-

luyhteisöllä, lähtevätkö he valittamaan

asiassa. Jos maisema-alueeseen sisältyy

vesistöjä, on rantarakentaminen käytän-

nössä mahdotonta. Ympäristöministeriö

ei ole juuri maininnut näistä maankäy-

tön rajoituksista. Ministeriö odottaa val-

tioneuvoston päätöstä, jolloin oikeusvai-

kutukset alkavat.

Liian vähälle huomiolle on jäänyt

myös se seikka, että maisemansuojelusta

aiheutuvien menestysten takia ei maan-

omistaja voi hakea minkäänlaista kor-

vausta. Tämän hetken arvion mukaan

maisemansuojeluhanke menee valtio-

neuvoston päätettäväksi vuoden lopul-

la. Toivottavasti ennen lopullista päättä-

mistä asianosaisille selvitetään kunnolla

hankkeen oikeusvaikutukset. Maaseutu

ei tarvitse lisää suojelualueita, vaan lisää

omien luonnonvarojemme käyttöä.

Hannu Hoskonen,

kansanedustaja, Ilomantsi

Savotan alueelta valtakunnallisesti ar-

vokkaiden maisema-alueiden uudelleenar-

vioinnissa on kolme kohdetta: Nilsiän mäki-

kylät eli Kinahmi-Tahko-Rahasmäki, Pisan

maisemat ja Väisälänmäki.