METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat • Savotta

Metsätiet

”Kunnossa oleva tie helpottaa metsätöi-

den tekemistä. Metsäfirmatkin kiinnos-

tuvat leimikosta enemmän”, toteaa vast-

ikään perusparannetulla metsätiellä kä-

velevä metsänomistaja

Jari Jääskeläinen

Työt Hirsikankaan metsätiellä Piela-

vedellä aloitettiin viime kesänä. Tiekun-

nassa on Jääskeläisen lisäksi kaksi muu-

ta osakasta. Maantieltä lähtevän lenkki-

tien pituus on noin 3,7 kilometriä. Tien

vaikutuspiirissä on 245 hehtaaria.

Hirsikankaan metsätie on alun perin

tehty vuonna 1989. Säännöllinen kun-

nossapito on pitänyt tien ajokunnossa

neljännesvuosisadan ajan. Nyt kuitenkin

koitti perusparannuksen aika.

”Tierunko alkoi antamaan periksi ja

monttukohtia ilmaantui. Vanhan tien pe-

rusparannuksen lisäksi tehtiin pieni pät-

kä uutta tietä vanhan kärrytien pohjal-

le”, Jääskeläinen kertoo. Lenkkitielle ei

kääntöpaikkoja tarvinnut erikseen ra-

kennella. Perusparannushanke polkais-

tiin liikkeelle maaliskuussa 2015. Jääs-

keläinen otti yhteyttä Mhy Savotan met-

säasiantuntija

Anna Nousiaiseen

, joka

haki suostumukset ja valtakirjat tiekun-

nan muilta osakkailta.

”Tämän jälkeen rahoituspaperit met-

säkeskukseen, myönteisen päätöksen

jälkeen urakoitsijan kilpailuttaminen ja

hankkeen käynnistäminen kesällä. Run-

kotyöt tehtiin kaivinkoneella viime syk-

synä, kalliomurske ajettiin päällysraken-

teeksi talvella. Talven jälkeen nähdään

mihin kohtiin tarvitaan lisämursketta.

Viimeistely eli paikkausmurskeet ja la-

naus tehdään tulevana kesänä. Sitten on-

kin jo loppukatselmuksen teko”, Nousi-

ainen kuvailee kokonaisuutena vuoden

kestävää projektia.

Perusparannettu metsätie pääsi heti

testikäyttöön, kun Jääskeläisen metsässä

tehtiin harvennushakkuita. Käyttöä on

lähitulevaisuudessakin, sillä tien vaiku-

tuspiirissä on paljon ensiharvennusmet-

siä. Tie palvelee myös virkistyskäyttöä.

”Tällä hetkellä metsät ovat siinä vai-

heessa, että marjapaikkoja ei juuri ole.

Hirvenmetsästysaikaan tiellä on kyllä

käyttäjiä”, Jääskeläinen arvioi.

HYVÄ TIE NÄKYY PUUN HINNASSA

Perusparannuksessa tie korjataan vasta-

maan nykyisiä metsäteiden laatuvaati-

muksia.

”Metsätiet rakennetaan Metsätehon

ohjeiden mukaan tämän päivän kalus-

toa vastaavaksi ja ympärivuotiseen käyt-

töön, kelirikkoaika pois lukien. Varsiteil-

lä ajoradan leveys, kääntöpaikat, koh-

taamispaikat ja metsäliittymät tehdään

niin, että tie palvelee metsätalouden ajo-

ja mahdollisimman sujuvasti”, keväällä

Mhy Savotan tiehankkeista vetovastuun

ottanut

Marko Rissanen

sanoo.

”Talvet ovat lyhentyneet ja talvilei-

mikkojen korjuu on vaikeutunut. Teke-

mällä metsätie saadaan leimikko muu-

tettua talvikorjuusta kesäkorjuuseen. Tä-

mä näkyy heti pöllin hinnan nousuna.”

Mhy Savotta tekee yksityisteiden pe-

rusparannukset ja uusien teiden raken-

tamiset maanomistajalle tai tiekunnan

osakkaalle vaivattomasti avaimet käteen

-palveluna. Palveluun sisältyy hankkeen

suunnittelu, tarvittavien lupien ja lau-

suntopyyntöjen hakeminen, maanmit-

taustoimituksen järjestäminen uusien

teiden osalta, mahdollisen kemera-tuen

hakeminen, toteutus, valvonta ja loppu-

katselmus. Metsänhoitoyhdistykseltä saa

myös tieyksiköinnin.

”Suuri hyöty tieosakkaalle on, että

Mhy:n asiantuntija hoitaa kaiken byro-

kratian pyörittämisen. Kemera-tukea voi

saada yksityistien perusparannukseen

35-45 prosenttia ja uuden metsätien te-

kemiseen 20-35 prosenttia kokonaiskus-

tannuksista tukivyöhykkeestä riippuen”,

Rissanen muistuttaa.

MILLOIN METSÄTIEN PERUSPARAN-

TAMINEN ON AJANKOHTAISTA?

”Tie on perusparannustarpeessa, kun

tien runko on painunut. Tien rungon

muoto on muuttunut, ojat ovat tukossa ja

vesi seisoo, joten tien runko ei pääse su-

lamaan eikä kuivamaan. Lisäksi rummut

voivat olla rikkoutuneet. Yleissääntö on,

että yksityistie tarvitsee 20 vuoden vä-

lein perusparannuksen”, Rissanen neu-

voo. Vanhat metsätiet eivät myöskään

vastaa nykyvaatimuksia mitoituksiltaan

esimerkiksi kääntöpaikkojen osalta.

Miten toimia, jos tiekunta ei ole ko-

koontunut vuosiin. ”Kannattaa ottaa yh-

teyttä metsänhoitoyhdistykseen. Yhdis-

tyksen toimesta voidaan tiekunnan osak-

kaat kutsua koolle ja tällä tavoin laittaa

tiehanke käyntiin.”

Päivi Mäki

Metsätiehen kannattaa panostaa

Tien perusparannuksen aika on noin parinkymmenen vuoden välein.

Hyväkuntoinen tie nostaa leimikon ja tilan arvoa.

Tiekunnan yhteydenotto

metsänhoitoyhdistykseen

Maastosuunnittelu

Tiekunnan kokous ja päätös. Mhy voi

hoitaa tiekunnan koolle.

Uudelle tielle Ely-keskuksesta

lausuntopyyntö (luonto- ja

ympäristöarvojen selvitys)

Tietoimitus (tarvittaessa)

Liittymälupa Tiehallinnolta (tarvittaessa)

Liittymälupa tiekunnalta

(tarvittaessa)

Laaditaan kemera-

rahoitushakemus (kartat, tieyksik-

kölaskelmat, kustannusarviot,

toteuttamissuunnitelmat ym.)

Tiealueen raivaus ja ainespuun korjuu

10.

Kilpailutus (runko-ja murskeurakoitsijat)

11.

Aloitetaan kaivutyöt.

Sivu-ojat aukaistaan, tierummut uusitaan,

tierunko muotoillaan, tehdään

metsäliittymät, kohtaamispaikat

ja kääntöympyrät.

12.

Tielle ajetaan

mursketta.

Heikompikantoisiin kohtiin

laitetaan suodatinkangas.

Pinnan sorastus.

13.

Tehdään loppukatselmus yhdessä

hankkeen asiamiehen kanssa.

NÄIN TIEHANKE ETENEE

Mhy Savotan metsätieasiantuntija Marko Rissanen (vasemmalla) tutkii maanomistaja Jari Jääskeläisen kanssa juuri kunnostettua metsätietä. Tielle ajetaan talven jälkeen vielä viimeiset

murskekuormat.

Anna Nousiainen