METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat • Savotta

Metsänuudistamis- ja taimi-

konhoitotöiden hyvä toteutus

on avainasemassa, kun biota-

louden ja metsäteollisuuden kil-

pailukykyä arvioidaan tulevai-

suudessa. Kustannustehokkaan

metsänhoidon pullonkaulana

pidetään yleisesti taimikonhoi-

totöiden liian vähäisiä toteu-

tusmääriä tai liian myöhäistä

hoitoa. Tähän, kuten muihin-

kin metsänhoidon havaittuihin

ongelmakohtiin, paneudutaan

toukokuussa alkaneessa Euroo-

pan sosiaalirahaston rahoitta-

massa 2,5-vuotisessa

Kehitys-

hyppy metsänhoitoon -hank-

keessa.

Hankkeen tavoitteena

on siirtää uudet metsänhoidon

teknologiat ja metsänhoidon

parhaat toimintamallit tehok-

kaaseen ja laaja-alaiseen käyt-

töön Itä-Suomen metsissä.

Hankkeessa

metsänhoi-

toa kehitetään palveluntarjo-

ajien ja tutkimuksen yhteistyö-

nä. Koko palveluketjun toimijat

– metsänomistajat, metsäam-

mattilaiset ja metsäalan yrittä-

jät – perehdytetään metsänhoi-

don nykyisiin toimintamallei-

hin sekä uusiin teknologioihin.

Perehdyttämisen seurauksena

muuttuneiden toimintamallien

tehokkuutta seurataan ja seu-

rannan perusteella kootaan yh-

teen ne toimintamallit, jotka

ovat tutkimuksissa tehokkaiksi

todettuja ja joiden toiminta on

myös käytännössä hyväksi var-

mistettu, eli ns. parhaat toimin-

tamallit.

Mhy Savotan

toimialueel-

la hankkeen painopisteet ovat

taimikonhoidon ajoitus sekä

koneellisen metsänhoidon in-

novaatioiden käyttöönotto. Tai-

mikonhoidossa tavoite on en-

nen kaikkea siirtyä kaksivai-

heeseen taimikonhoitoketjuun;

varhaisperkauksessa 4–6-vuo-

tias tuotantopuusto vapaute-

taan lehtipuuston haitallisesta

vaikutuksesta sekä 5–10 vuotta

myöhemmin taimikko harven-

netaan sopivaan kasvatustihey-

teen. Myös taimikoiden harven-

taminen nuorempana on yksi

tavoitteista, sillä etenkin kuusi-

koissa toimenpide toteutetaan

yleensä turhan myöhään.

Koneellisessa

metsänhoi-

dossa hanke keskittyy uusien,

tehokkaampien toimintamalli-

en kehittämiseen ja työmaiden

kohdevalintaan. Tutkimuksissa

on havaittu, että tietyt istutus-

ja taimikonhoitokoneet ovat

kustannustehokkaita ratkaisu-

ja, silloin kun olosuhteet ovat

koneille sopivat. Ehdoton edel-

lytys koneelliselle metsänhoi-

dolle on löytää nämä soveltuvat

kohteet koneiden toimialueelta.

Kun sopivia kohteita on tarjol-

la riittävästi, niin koneiden toi-

mintaa voidaan seurata ja ke-

hittää tehokkaampia toimin-

tamalleja. Pitkällä tähtäimellä

koneellistamisesta voi seurata

huomattavia säästöjä metsän-

hoitotöihin, mutta tähän tilan-

teeseen pääseminen edellyttää

tehokasta yhteistyötä ja kehit-

tymishalua koko metsänhoidon

palveluntarjontaketjulta ja tut-

kimukselta.

Mhy Savotan

toimialueella

Kehityshyppy metsänhoitoon

-hanke tarjoaa seuraavan rei-

lun kahden vuoden ajan paljon

kuultavaa ja nähtävää koneelli-

sen metsänhoidon uusista tek-

nologioista sekä perinteisestä

taimikonhoitotyöstä ja sen ajoi-

tuksesta. Pidetään huoli siitä,

että hyvä metsänhoito tarjoaa

mahdollisimman hyvät edelly-

tykset biotalouden toiminnalle

ja metsäteollisuuden investoi-

neille Itä-Suomeen myös tule-

vaisuudessa.

Karri Uotila

tutkija, Luonnonvarakeskus

MTK ehdottaa joustavampaa budjetointia

Kemera-tukien myöntövaltuuksiin.

Maa- ja metsätalousministeriö päätti 3.5., että metsien hoitoon tar-

koitetun kestävän metsätalouden Kemera-tuen myöntäminen kes-

keytetään osittain loppuvuoden ajaksi. Keskeytys koskee taimikon

varhaishoidon, nuoren metsän hoidon ja terveyslannoituksen tukea.

”Tilanne on omituinen: Rahaa on, mutta sitä ei varmuuden

vuoksi saa jakaa, koska pelätään, että se loppuu”, ihmettelee MTK:n

metsäjohtaja

Juha Hakkarainen

Kemera-tukea haetaan etukäteen. Hakemuksia on tullut runsaas-

ti ja niissä haettu rahamäärä näyttää ylittävän tälle vuodelle budje-

toidut varat. Todennäköisesti kaikki hankkeet eivät kuitenkaan to-

teudu tänä vuonna.

”On iso riski, että loppusyksystä huomataan, että hallinnolli-

sen himmelin takia rahoja jää käyttämättä, huolehtii Hakkarainen.

”Jos myöntövaltuusmalliin ei löydetä uutta ratkaisua, meillä on sa-

ma ongelma käsillä ensi keväänä jo maaliskuussa. Tämä tempoileva

malli johtaa siihen, että nuoret metsät jäävät hoitamatta ja metsurit

joutuvat kortistoon”.

Asia olisi Hakkaraisen mielestä mahdollista ratkaista niin, et-

tä kalenterivuosittaisen myöntövaltuuden sijaan tulisi koko kehys-

kauden mittainen myöntövaltuusjakso. MTK:n edustajat ovat kes-

kustelleet asiasta ministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa. Ministeriö

käynnistää välittömästi työn, jossa haetaan ratkaisua tukijärjestel-

män ongelmiin.

Kemera hämmentää

Tehokkaalla metsänhoidolla kohti kestävää ja kannattavaa biotaloutta

Miljoonia pieniä ekotekoja

Metsänomistajat tekevät tänä-

kin keväänä noin 100 miljoo-

naa ympäristötekoa istuttamal-

la puita.

Metsänhoitoyhdistykset is-

tuttavat ja välittävät metsän-

omistajien istutettavaksi tä-

nä keväänä noin 70 miljoonaa

puuntainta Suomen yksityis-

metsiin. Metsäteollisuus- ja met-

säpalveluyritysten kautta yksi-

tyismetsiin istutetaan noin 30

miljoonaa puuta. Jokainen is-

tutettu puu sitoo kasvaessaan

vuosikymmenten ajan hiiltä ja

torjuu osaltaan ilmastonmuu-

tosta.

Istutuskausi alkaa roudan

sulettua ja tänä vuonna eteläi-

sessä Suomessa istuttamaan

päästiin jo viikolla 16. Mhy Sa-

votan alueella istutustyöt aloi-

tettiin toukokuun toisella vii-

kolla ja urakkana on 2,8 miljoo-

naa puun tainta. Istutuskausi

jatkuu pitkälle kesään ja jonkin

verran taimia istutetaan syksyl-

läkin. Kiivaimmillaan istutus-

kausi on touko-kesäkuun vaih-

teessa, jolloin koko maassa istu-

tetaan noin 8,5 miljoonaa puuta

viikossa.

Suurin osa istutettavista

taimista on kuusia ja koivuja.

Mäntymetsiä uudistetaan edel-

leen paljon kylvämällä.

Metsän uudistaminen on

metsänomistajalle lakisääteistä.

Jokaisen kaadetun puun tilalle

istutetaan keskimäärin 4-5 uut-

ta puuntainta. Metsänhoitoyh-

distykset välittävät taimia ja

lainaavat istutustyökaluja met-

sänomistajalle. Istutustyön voi

myös ostaa metsänhoitoyhdis-

tykseltä.

Laskuri seuraa ekoteko-

jen kertymistä istutuskauden

ajan osoitteissa

www.mhy.fi

www.mtk.fi

Luvuissa ovat mu-

kana metsänhoitoyhdistysten

välittämät ja yhdistysten istut-

tamat puuntaimet.

Metsänhoitoyhdistykset

Kiuruvesi ja Savotta

yhdistymässä

Mhy Kiuruveden ja Mhy Savotan hallitukset esittävät valtuustoil-

leen yhdistymistä. Valtuustot päättävät asiasta 7.6.2016. Uusi laajem-

pi yhdistys aloittaisi toimintansa 1.1.2017 nimellä Metsänhoitoyh-

distys Savotta.

Tavoitteena yhdistymisessä on metsänomistajien palvelutarjon-

nan kehittäminen edelleen ja hyvin toimineen yhteistyön syventä-

minen. Samalla varaudutaan toimintaympäristön uusiin haasteisiin

ja saadaan henkilöstöresurssit tehokkaaseen käyttöön.

Fuusion toteutuessa Metsänhoitoyhdistys Savotta toimii vuo-

den 2017 alusta kahdeksan kunnan alueella (Iisalmi, Kaavi, Kiuru-

vesi, Kuopion Juankoski ja Nilsiä, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi

ja Vieremä). Noin 9500 jäsenen yhdistys olisi yksi maamme suurim-

mista metsänhoitoyhdistyksistä. Jäsenten omistama metsäala on

noin 400 000 ha. Yksityismetsien hakkuumahdollisuus toimialu-

eella on noin 2,1 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

MHY SAVOTALTA SAAT KONETYÖNÄ ISTUTUKSEN,

KITKENNÄN JA TAIMIKONRAIVAUKSEN. KYSY TARJOUS!

Karri Uotila

12.5. mennessä

istutettu

19 711 000

puuta