METSÄNOMISTAJAT

Sanni:

Tiijjätkö sinä Oeva, mikä se on vuarallisin elukka metässä?

Oiva:

Olisikohan tuo susi? Vai karhu?

Sanni:

Eikä ou! Niistä eijjoo vuaroo, kun pittää riittävästi iäntä kulu-

kiissaan! Paljo pienempi elukka, se on se näverkuulijaenen! Se mikä

männöö närreen kuarnan alle tonkimaan ja hävittää tulovat mehtära-

hat taevaan tuuliin!

Oiva:

Näver… mikä? Et kai tarkoita kirjanpainajaa?

Sanni:

Paenopa tuo mitä tahhaan, koppijaenen kumminnii! Ne on nyt

varmaan koko sukukuntasa voemin iskennä minun kuusikkoon!

Oiva:

Haluaisitko kertoa asiasta vähän tarkemmin?

Sanni:

En haluvais, mutta pakko kaet se on. Mänin männä viikolla

kahtelemmaan, että jäekö sinne minun kuusikkoon vielä kerreemät-

tä tuulenkuatoja. Jokunen olj, vuan sitten rupesin kahtelemmaan, et-

tä siellähän onnii pystyynkuolevia kuusija. Neulaset olj alakanna hua-

listuva ja kuarnankappaleita olj pitkin mättäetä. Kuarnan sisukset olj

täynnä ripellyksiä, vähän muistutti pienosija kirkkovenneetä. Millä ne

juuttaat tapetaan?!

Oiva:

Ensimmäinen torjuntakeino on yrittää saada tuulenkaadot mah-

dollisimman tarkkaan pois metsistä, ja tievarsiltakin on edellisenä tal-

vena hakattu kuorellinen puutavara vietävä pois elokuun alkuun men-

nessä. Siten poistetaan myös kuoriaisille sopivat lisääntymisalustat.

Sanni:

Mutta kun ne koppijaesit on jo siellä pystypuissa!

Oiva:

Meillä on Savotan puodissa myynnissä pyydyslaatikoita, joihin

laitetaan houkuttimeksi feromonia. Pyydys asennetaan tarkkailtavan

metsikön läheisyyteen kirjanpainajan parveiluaikaan toukokuussa,

kun keskilämpötila lähentelee kahtakymmentä astetta. Jos säät jatku-

vat hyvinä, voi olla tarpeen pyydystää uudelleen vielä Juhannuksen

seutuun.

Sanni:

Nyt rupes kiinnostammaan. Mitenkä se luatikko niitä pyytää?

Oiva:

Feromoni-tuoksu houkuttelee kuoriaisia laatikon seinämään, jos-

ta ne liukuvat alas laatikkoon. Siellä ne kuolevat joko veteen hukku-

malla tai nääntyvät nälkään. 1-4 pyydyksellä saadaan kerättyä kuoriai-

set hehtaarin alueelta. Pyydysmenetelmällä voidaan myös arvioida, on-

ko kuoriaisesiintymä niin paha, että pitää alkaa harkita vaurioituneen

metsän hakkuuta.

Sanni:

Pittää sannoo, anteeks nyt vuan ilimaus, että ompa pirullinen

vehe! Aenaan koppijaesten kannalta uateltuna: lissääntymishommat

mielessä lentelöö ja yhenäkkijä huomookin kituvasa muoviloutassa!

Oiva:

Niin, voihan sen ehkä noinkin ajatella.

Sanni:

Vuan eepä heittäännytä hellämieliseks! Tilloo mulle muutama

louta ja niihin myrkkypussit, niin viritän pyytimet pyytämään. Herkii

ne minun kuusija nakertamasta!

Käy lukemassa lisää Sannin juttuja

mhy.fi/savotta/savotan-sannin-terveiset

Ips Typographus Sannin

suurennuslasin alla

Metsän

omistajat • Savotta

Saara Koskinen

Savotan Sannin terveiset

Uudet metsänhoitoyhdistysten valtuustot vuosiksi 2017–2020 valitaanmarraskuussa

käytävillä postivaaleilla. Vaalien ehdokasasettelu on jo alkanut.

Valtuutetut päättävät, millaista edunvalvontaa ja millaisia palveluita metsänomistajille tarjotaan. Kun

vuoden 2015 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä metsänhoitoyhdistysten yhteiskunnalliset

velvoitteet ja toiminnan rajoitteet ovat vähentyneet, voidaan yhdistyksiä kehittää jatkossa entistäkin

enemmän metsänomistajien näkökulmasta ja tarpeista lähtien.

Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen ja syyskoko-

ukseen. Sääntömääräisten asioiden lisäksi valtuusto voi esimerkiksi antaa evästyksiä yhdistyksen toi-

mintaan tai ottaa kantaa ajankohtaisiin metsäasioihin. Kokouksissa saa myös hyvää ajankohtaista tie-

toa metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta, puukauppatilanteesta ja muista ajankohtaisista metsäasiois-

ta.

Koko maassa metsänhoitoyhdistysten valtuustoihin valitaan yhteensä noin 2 500 valtuutettua ja va-

ravaltuutettua. Valtuustojen koko vaihtelee metsänhoitoyhdistyksittäin yhdistyksen säännöistä riippu-

en. Mhy Savotan valtuustoon valitaan 29 valtuutettua ja 9 varalle.

ASETU TAI ASETA EHDOLLE

Jos olet kiinnostunut valtuuston työskentelystä ja koet, että sinulla on siihen annettavaa, lähde rohkeas-

ti ehdokkaaksi. Voit halutessasi kysyä kokemuksia myös nykyisiltä valtuutetuilta. Jos tiedät yhdistyk-

sen jäsenen, joka mielestäsi sopisi edustamaan jäseniä valtuustossa, kannusta häntä asettumaan ehdol-

le. Joka tapauksessa jäsenenä kannattaa käyttää äänioikeuttaan ja äänestää vaaleissa.

Lisätietoa vaaleista, ehdolle asettumisesta ja ehdokaslomakkeen saat omasta metsänhoitoyhdistyk-

sestäsi. Ehdokaslomakkeet löytyvät myös MTK:n jäsenverkko Repusta

(www.mtk.fi/reppu

Lasse Lahtinen

kenttäpäällikkö, MTK metsälinja

Metsänomistaja, asetu ehdolle!

Tule mukaan etulinjaan päättämään mm. palvelu-

valikoimastamme ja hinnoittelusta yhdessä

muiden metsänomistajien kanssa. Asetu ehdolle

heti tai viimeistään 14.10.2016 mennessä.

Lisätietoa metsänhoitoyhdistyksistä sekä vaaleista osoitteesta

www.mhy. .

VALTUUSTO

VAALIT

4.–25.11.2016

Metsänhoitoyhdistysten

ASETU EHDOLLE!

Metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistysten

valtuustovaalit ensi syksynä

TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT

12.8. Äänioikeusrekisteri nähtävillä • 2.9. mennessä oikaisupyynnöt äänioikeusrekisteriin

14.10. Ehdokashakemukset jätetty • 4.11. Äänestysliput jäsenille postitse

25.11. Äänestysaika päättyy • 5.12. Vaalien tulos julkaistaan