METSÄNOMISTAJAT

Valtio on tukenut jo 60-luvulta lähtien metsien kestävää

hoitoa ja käyttöä. Metsäkeskukset myönsivät metsänpa-

rannuslainoja vuodesta 1967 lähtien metsänparannus-

lain nojalla ja vuodesta 1997 lähtien kestävän metsäta-

louden rahoituksesta eli kemerasta annetun lain nojalla.

Monet metsätiet ja metsäojat ovat nähneet päivänvalon

tukien ja lainojen avustamana. Monet tukit ovat järe-

ytyneet, kun taimikot on hoidettu kuntoon. Syrjäisillä

peltotilkuilla tuotantosuunta muuttui horsman kasvat-

tamisesta puuntuotantoon.

METSÄNPARANNUSVAROISTA KEMERAAN

Kestävän metsätalouden rahoitus toimi hyvin. Byrokra-

tiasta nuristiin, rahat loppuivat kesken vuotta ja avus-

tettavia työlajeja muuteltiin, mutta töitä jatkettiin aina

lumien tuloon saakka. Jälkikäteen voi sanoa, että pu-

hallettiin yhteen hiileen niin metsänomistajien edusta-

jien kuin viranomaisten puolella.

Sitten tuli aika uudistaa kemera tukia. Tarkoitus oli,

että uudistuvan järjestelmän tuet edistäisivät puuntuo-

tantoa ja turvaisi biologista monimuotoisuutta. Metsän-

omistajia haluttiin kannustaa sellaisiin metsänhoitotöi-

hin, joiden tulovaikutus syntyy vasta pitkällä aikavälil-

lä. Lakiuudistusta veivattiin ja siirrettiin useita vuosia.

Jälkikäteen voi todeta, että uudistus olisi saanut siirtyä

suoraan historiaan.

KEMERA UUDISTUU

Kestävän metsätalouden rahoituksen uudistus vei ai-

kaa, mutta nyt parin viime vuoden aikana lakia on uu-

distettu pariin kolmeen otteeseen. Uusin laki astui voi-

maa 18.4.2016. Viimeisin uutinen on, että rahoitushake-

muksia ei tule lähettää 6.5.2016 jälkeen nuoren metsän

hoitoon, varhaishoitoon ja terveyslannoitukseen. Met-

surityöt ja terveyslannoitus pistetään hakukieltoon,

juuri kun työt ovat alkamassa. Myöntämisvaltuudet eli

metsähoitotöihin budjetissa varatut rahat ovat loppu-

massa. Toisin sanoen jossakin virkamiesten pöydällä

tai bittiavaruudessa on niin iso nippu hakemuksia, et-

tä rahojen arvellaan loppuvan. Hakemuksia, joista met-

sänomistajilla ei ole tietoa onko niitä hyväksytty tai tul-

laanko ne hyväksymään. Kemera toimii nyt itseään vas-

taan. Pitäisi edistää, mutta nyt estää.

TAKKUINEN TAIVAL

Uuden kemeran taival on ollut surkuhupaisaa katselta-

vaa. Suuri joukko metsänomistajia on hoidattanut tai-

mikkonsa viime kesänä. Paperit ja hakemukset on lä-

hetetty ohjeiden mukaisesti. Metsänomistajista monet

odottavat edelleen tukieuroja. Metsänhoitoyhdistys Sa-

votan tekemät terveyslannoitussuunnitelmat ovat hyvä

esimerkki. Lannoitteet pitäisi tilata näinä päivinä, mut-

ta kaikkia suunnitelmia ei ole hyväksytty. Eikä töitä ole

lupa aloittaa ennen kuin suunnitelmat on hyväksytty.

Muuten jää varmasti ilman tukia.

Kemeran sotkuissa on hyvin paljon samaa kuin

Maaseutuviraston maksatuksissa. Tietokoneiden ja tie-

tojenhallinnan kerrotaan reistailevan. Brysseliä syy-

tetään. Hakemusten käsittelijöitä on liian vähän. Mitä

syyt sitten ovatkin, on lopputulos ollut molemmissa ta-

pauksissa hallitsematon kaaos. Tämä tempoileva mal-

li johtaa siihen, että nuoret metsät jäävät hoitamatta ja

metsurit joutuvat kortistoon huonon hallinnon takia.

EI SAA JÄÄDÄ TULEEN MAKAAMAAN

Väistämättä tulee mieleen, tarvitaanko koko kestävän

metsätalouden rahoitusta. Ainakaan kun nykyinen

vuonna 2020 loppuva kausi loppuu. Metsäteollisuus

tarvitsee yhä suurempia määriä puuta. Metsien hoidon

merkitys korostuu. Hoitotyöt on tehtävä ajallaan ilman

tukia tai tukien kanssa.

Väinö Linnan sanat ja ajatukset ovat osuvia moneen

asiaan. Paikalleen ei kannatta jäädä. Ei puukaupassa, ei

metsänhoitotöissä eikä puunkäytön murehtimisessa. Ei

kannata polttaa päreitä. Puulle on muutakin käyttöä.

Rauno Karppinen

toiminnanjohtaja

Kemeran tikkuinen taival

METSÄNHOITOYHDISTYS SAVOTAN TIEDOTUSLEHTI

Lehti postitetaan kaikille Metsänhoitoyhdistys Savotan jäsenille.

Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

JULKAISIJA

Mhy Savotta

TOIMITUSTIIMI:

Rauno Karppinen, Minna Karppinen,

Saara Koskinen, Päivi Mäki (ForComm)

PAINOS 7300 kpl • PAINO

Salon lehtitehdas

TAITTO

ForComm

KANNEN KUVA

Eemeli Kiukkonen Photography

Metsän

omistajat • Savotta

Metsän

omistajat

metsänhoitoyhdistys

SAVOTTA

Toiminnanjohtajan palsta

”Parkkauspukin ja työvälineet viritteli aikanaan paikalle

isäni

Urho Rissanen

, joka pyrki näin käytännön esimerkein

siirtämään entisaikojen metsätyötapojen ja -ympäristön

historiaa seuraaville polville. Samaiselle suolle tehtiin kesä-

aikaan näkyvät pitkospuutkin. Samaa tehtävää palvelivat

Metsäradion ja lehtien jutut ja pakinat, joihin hän sai päi-

vätyössään metsäteknikkona jatkuvasti uusia aineksia ”,

kertoo metsänomistaja

Jaakko Rissanen

.”

Fuusiota pukkaa

Parisen viikkoa sitten julkisuuteen putkahtanut tieto

Mhy Kiuruveden mahdollisesta yhdistymisestä Mhy

Savottaan on otettu metsänomistajien keskuudessa var-

sin tyytyväisin kommentein vastaan.

Asia ei sinällään ole uusi. Kun aikanaan Mhy Savot-

ta oli perusteilla, niin alkumetreillä oli myös Kiuruvesi

mukana. Silloin se päätti kuitenkin jatkaa omana yhdis-

tyksenään.

Viime vuosien aikana on metsänhoitoyhdistysten

toimintaympäristössä tapahtunut suuri muutos ja var-

sinkin uuden Metsänhoitoyhdistyslain voimaantulo

asetti yhdistykset kokonaan uusien haasteiden eteen.

Savotan ja Kiuruveden välillä on ollut vuosi vuodel-

ta lisääntynyttä yhteistyötä, mikä on omalta osaltaan

ollut luomassa luottamuksen ilmapiiriä. Yhdistysten

välisissä neuvotteluissa, joita on käyty kevättalven ai-

kana, on ollut hyvä henki ja varsin rivakka aikataulu.

Tavoitteena on ollut, että tulevan syksyn valtuustovaalit

järjestetään samaan aikaan kuin muissakin metsänhoi-

toyhdistyksissä.

Neuvottelujen lopputuloksena molempien yhdistys-

ten hallitukset ovat yksimielisesti esittäneet valtuustoil-

le yhdistymisen hyväksymistä. Kaiken kaikkiaan yh-

distyminen olisi järkiratkaisu, josta olisi hyötyä molem-

pien yhdistysten jäsenille.

Mutta vaikka asiat ovat edenneet hyvin ja neuvotte-

lujen ilmapiiri on ollut hyvä, niin ei siltikään pidä nuo-

laista ennen aikojaan, sillä yhdistymistä koskevan lo-

pullisen päätöksen tekevät molempien yhdistysten val-

tuustot kesäkuussa.

Tätä kirjoittaessa ainakin olen hyvin luottavainen

siihen, että valtuustot tulevat yhdistymisen hyväksy-

mään.

Valtuuston kokousta mielenkiinnolla odottaen.

Tapio Tolppanen

Puheenjohtajan kuulumisia

NAPPASKENKÄLEIMIKOILLA KYSYNTÄÄ

Nappaskenkäleimikko tai kelirikkoleimikko on sellainen kohde, jota pääsee maastoon katso-

maan ilman kumikenkiä. Siis myös kelirikkoaikaan keväällä tai syksyllä korjattavissa oleva.

Tällaiset leimikot käyvät kaupaksi. Niin käyvät muidenkin kesäleimikoiden puut.

TILAA NAPPASKENKÄLEIMIKON TEKO MHY SAVOTASTA.

metsänhoitoyhdistys

SAVOTTA