METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat • Savotta

Kaikki metsänviljelyyn tulevat taimet

ovat nykyisin paakkutaimia. Ne toimite-

taan muovisissa ritiläpohjaisissa avolaa-

tikoissa tai pahvilaatikoissa. Seuraavassa

muutamia taimelle elintärkeitä vinkkejä

ennen istutusta.

Säilytä taimia puolivarjoisassa, mah-

dollisimman viileässä paikassa. Varmis-

ta, että taimet eivät pääse kuivumaan,

kastele tarvittaessa. Ritilälaatikot tulee

sijoittaa tasaiselle alustalle, jossa tuuli

ei pääsee puhaltamaan juuripaakkuihin

ja kuivattamaan niitä. Pahvilaatikoista

avataan tuuletusreiät ja laatikot voivat

lyhytaikaisesti olla pinottuina päällek-

käin. Mikäli istutus viivästyy paria viik-

koa pidempään, laatikoiden kannet tulee

avata. Samalla voidaan tarkkailla paak-

kujen kosteutta.

Pakkastaimet toimitetaan loppuasi-

akkaille juuripaakut jäisinä. Pakkastai-

mien annetaan sulaa varjoisassa paikas-

sa ennen istutusta. Laatikoita ei saa avata

ennen kuin taimet ovat sulaneet, ja juuri-

paakkujen on ehdottomasti oltava täysin

sulat istutettaessa. Sulatusta voi nopeut-

taa asettelemalla laatikot erilleen toisis-

taan.

Säilytyksen aikana on varmistettava

juuripaakkujen riittävä kosteus. Ylikas-

telua tulee kuitenkin välttää, jotta juuri-

paakut eivät hajoa. Istutettavan taimen

juuripaakusta pitää tirahtaa vettä, kun

sitä kevyesti puristetaan.

Kuusen taimet on yleensä käsitelty

torjunta-aineella tukkimiehentäitä vas-

taan. Kemikaali voi aiheuttaa iho-oirei-

ta ja myös ärsyttää hengityselimiä. Täs-

tä syystä taimia käsitellessä suositellaan

käytettäväksi kemikaalinkestäviä suo-

jakäsineitä. Taimia ei myöskään saa va-

rastoida veden äärellä, sillä kemikaali on

myrkyllistä vesieliöille.

Hyvä taimihuolto

on kaiken perusta

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Säädä istutusvakan valjaat itsellesi sopivik-

si niin, että vakka lepää mukavasti lonkan päällä ja selkä ei rasitu liikaa. Valitse

oikean kokoinen pottiputki, ja säädä putken jalkapainike (mikäli putkessa sellainen

on). Painikkeen säädöllä vaikutetaan siihen, kuinka syvälle taimipaakku istutetaan.

Oikea istutussyvyys on noin 3-5 cm, siten vältetään taimen kuivuminen ja routimisen

aiheuttamat kasvuvääristymät sekä varmistetaan parempi ravinteiden saanti.

Tarkista taimien kosteus, kastele tarvittaessa. Poimi taimet kasvatuslaatikosta yk-

sitellen taimivakkaan. Sijoita taimet vakkaan niin, että versot säilyvät vaurioitu-

matta ja paakut eivät kuivetu auringonpaisteessa ja tuulessa.

Istutettava alue on muokattu edellisenä syksynä tai istutuskeväänä. Yleensä

muokkaus on tehty äestämällä, kaivurilaikutuksena, laikkumätästyksenä tai oji-

tusmätästyksenä. Istuta muokkauksella paljastuneeseen kivennäismaahan, mahdol-

lisimman korkeaan paikkaan. Mättäisiin istuttaessa taimi kuuluu istuttaa suoraan

mättään päälle. Muokkaamattoman sammalikon tai turpeen reunaan tulisi taimella

olla matkaa noin 20 cm.

Taimet istutetaan noin 1-3 metrin päähän toisistaan, hyvät istutuspaikat ratkaise-

vat taimivälin. Kuusentaimia istutetaan yleensä 1800-2000 kpl/ha, koivuntaimia

1600 kpl/ha ja männyntaimia 2000 kpl/ha.

Aseta pottiputki pystysuorassa kärki keskelle mätästä tai laikkua, paina putki

maahan jalkapainikkeella tai käsikahvoista kairaamalla. Älä iske putkea maahan,

siinä kohden on kuitenkin kivi tai kallio; putki särkyy ja olkapäähän vihloo! Pudota

taimi putkeen, avaa putken leuat jalkapolkimesta, nosta putki ilmaan ja vapauta leuat

käsikahvalla.

Siirrä juuripaakun päälle 2-5 cm maata jalalla, ja paina taimi pystysuoraan asen-

toon painamalla maata päkiällä kevyesti paakun päällä. Taimen pystyasennon

varmistaminen ja istutuskohdan tiivistäminen on yhtä tärkeää kuin hyvä taimihuolto

ja oikean istutuspaikan valinta.

Metsänhoito ei lopu oikein toteutettuun

maanmuokkaukseen ja istutukseen. Tai-

met kilpailevat seuraavina vuosina kas-

vutilasta heinikon ja lehtipuuvesakon

kanssa. Taimikot unohtuvat huolestut-

tavan usein oman onnensa nojaan. Met-

säntutkimuslaitoksen havaintojen mu-

kaan jopa neljännes taimikoista on kun-

noltaan välttäviä tai jopa vajaatuottoisia.

Näissä tapauksissa metsänviljelyyn sijoi-

tetut eurot ovat valuneet kankkulan kai-

voon… tai tässä tapauksessa pikemmin-

kin sotkeutuneet heinikkoon ja vesak-

koon.

Metsän peitteisyydestä vapautuneelle

uudistusalueelle alkaa jo parissa vuodes-

sa kasvaa valoa ja lämpöä suosivia hei-

näkasveja ja lehtipuiden taimia. Avohak-

kuun jälkeen mahdollisimman pikaises-

ti tehdyllä, hyvällä maanmuokkauksella

ja riittävän kookkailla taimilla päästään

muutamia vuosia eteenpäin. Usein is-

tutustaimet tarvitsevat kuitenkin autta-

vaa kättä, jotta ne selviytyvät mahdolli-

simman monilukuisina ja elinkelpoisina

kasvukilpailusta voittajina.

Heinääminen on yleensä tarpeellis-

ta varsinkin ravinteikkailla kasvumailla.

Erityisen tuhoisia ovat ohuet heinälajit,

jotka kaatuvat talvella maahan pahim-

millaan patjamaisina levyinä. Taimi-

en pelastaminen heinikosta on tarpeen,

kun heinäkasvusto taivuttelee taimia ja

painaa niitä talvisen lumipeitteen avul-

la kohti maata. Heinäämisen tarve kan-

nattaa tarkistaa ainakin syksyllä ennen

lumien tuloa tai viimeistään varhain ke-

väällä, jolloin taipuneet taimet voidaan

vielä pelastaa kasvuun.

Heinääminen on helpoin metsänhoi-

don muoto, johon pystyy vaikka koko

perhe lapset mukaan lukien. Työn voi

tehdä käsin, polkemalla tai haraa, vesu-

ria, tehoheinäintä ja vaikka raivaussahan

siimaleikkuria hyväksikäyttäen.

Ajoissa

tehdyt var-

haishoidon

toimenpi-

teet varmista-

vat hyvät edel-

lytykset niille

istutustaimille, mitä alueella alun perin

oli tarkoitus kasvattaa ja mihin euroja si-

joitettiin. Oikea-aikaisten varhaishoitojen

avulla voidaan myös pienentää tulevi-

en taimikonhoitojen kustannuksia. Var-

haishoito on sijoitus tulevaisuuteen.

Saara Koskinen

Näillä ohjeilla istuttamaan

Sijoita tulevaisuuteen!

Metsäasiantuntija Saaran vinkit

Istutitko taimia 4-8

vuotta sitten?

Huolehdithan, että

taimikon varhaishoito

tehdään ajallaan.

Ota yhteyttä!

Saara Koskinen