METSÄNOMISTAJAT

Metsän

omistajat • Savotta

Talousmetsien luonnonhoidon avulla py-

ritään minimoimaan metsänhoidon hai-

talliset vaikutukset metsäluontoon. Eri-

tyisesti metsien uudistusvaiheessa pun-

tarissa ovat luontolaatuun vaikuttavat

kolme keskeistä tekijää, eli arvokkaiden

elinympäristöjen ominaispiirteiden säi-

lyttäminen, säästöpuiden jättäminen ja

vesiensuojelu. Metsäkeskus seuraa vuo-

sittain luonnonhoidon laadun arvioin-

neissa, kuinka tavoitteet toteutuvat hak-

kuiden ja uudistamisen yhteydessä.

SÄÄSTÖPUUT RYHMIIN

Säästöpuut on tarkoitus jättää pysyvästi

metsään. Niillä lisätään runkolahopuun

määrää ja esimerkiksi kolopuita lin-

nuille. Metsäkeskuksen luonnonhoidon

asiantuntija

Jarmo Laitinen

kertoo, että

säästöpuiden määrä nousi viime vuonna

Pohjois-Savossa hyvälle mallille. Säästö-

puiden valintaan tulisi kiinnittää enem-

män huomiota.

”Viime vuonna uudistushakkuualal-

le jätettiin säästöpuita keskimäärin 4,3 m

hehtaarille. Säästöpuiksi tulee jättää jä-

reitä puita ja ne suositellaan jätettäväk-

si ryhmiin esimerkiksi hakkuualan reu-

naan. Näin ne ajavat parhaiten tarkoituk-

sensa eli uhanalaiset lajit voivat siirtyä

uudistusvaiheen yli seuraavaan puusu-

kupolveen. Huomattavaa on myös, et-

tä jos tuuli kaataa yksittäisiä säästöpui-

ta nurin, ne jätetään metsään. Lahosta tai

pystyyn kuolleesta puusta ei aiheudu tu-

hohyönteisriskiä.”

Vuoden alussa uudistunut sertifioin-

ti tuplasi jätettävien säästöpuiden mää-

rää aiemmasta viidestä vähintään 10 kpl

hehtaarille. Uutta on myös, että sääs-

töpuita on jätettävä niin päätehakkuu-

kuin myös harvennushakkuualoille.

KOSKEMATON SUOJAVYÖHYKE

”Arvokkaat luontokohteet on onnistut-

tu säilyttämään Pohjois-Savossa viime

vuosina melko hyvin. Useimmissa tapa-

uksissa tämä tarkoittaa, että kohteet on

jätetty hakkuiden ulkopuolelle. Kohteet,

joilla toimenpiteet ovat muuttaneet luon-

tokohteen ominaisuuksia ovat olleet pää-

osin lähteitä, puroja ja noroja”, Laitinen

toteaa.

”Vesiensuojelussa ongelmakohtana

on usein maanmuokkaus. Pienvesien ja

vesistöjen varsille tulisi kaikissa toimen-

piteissä jättää vähintään 5-10 metrin suo-

javyöhyke. Toimivien ojien varsilla on

hyvä jättää ainakin metrin suojavyöhyk-

keet ja mikäli kaivetaan ojia, tulee kiin-

toaines johtaa lietekuopan, laskeutusal-

taan tai kaivukatkon kautta. ”

LISÄÄ HAKKUITA JA LUONTOLAATUA

Pohjois-Savon alueellisessa metsäohjel-

massa kaavaillaan ainespuun hakkuisiin

1,6 miljoonan kuutiometrin vuosittaista

lisäystä. Metsien puuvarannot sen salli-

vat. Samalla on erityisen tärkeää huoleh-

tia luontoarvojen säästämisestä ja hoita-

misesta, jotta yleinen hyväksyttävyys

metsätaloudelle säilyy jatkossakin.

”Metsien lisäkäyttö edellyttää lisä-

panostuksia talousmetsien luonnonhoi-

toon. On metsänomistajien ja kaikkien

toimijoiden etu, että luontolaatu saadaan

pysymään hyvällä tasolla”, Jarmo Laiti-

nen korostaa.

Päivi Mäki

Luonnonhoito korostuu

Hyvä luonnonhoito on kiinteä osa metsätaloutta. Metsien

lisäkäytön myötä tarvitaan vielä viimeinen silaus laatuun.

Säästöpuut suositellaan jätettäväksi isoihin ryhmiin esimerkiksi hakkuualan reunaan tai luontokohteiden läheisyyteen.

Jarmo Laitinen

Metsäkeskuksen Jarmo Laitinen kertoi puunkorjuun ja maanmuokkauksen vesiensuojelu-

asioista Lapinlahdella. Koulutukseen osallistui 20 hakkuu- ja muokkausyrittäjää. Esimerk-

kikuvat tarkastuskohteista herättivät paljon keskustelua.

Haluathan varmistaa, että metsänvilje-

lyyn sijoittamasi eurot eivät mene huk-

kaan. Taimikon perkauksessa poistetaan

lehtipuuvesakko istutettujen havupuu-

taimien ympäriltä. Kasvatettavat taimet

saavat elintilaa ja juuristokilpailu vedes-

tä ja ravinteista vähenee. Kun kasvuky-

ky säilyy hyvänä, päästään nopeammin

ensiharvennusvaiheeseen ja lyhempiin

kiertoaikoihin.

Vaikka Kemera-tukea ei olisikaan

käytettävissä, taimikot kannattaa eh-

dottomasti hoitaa ajallaan kuntoon, jotta

niiden kasvu ei pääse tyrehtymään. Vii-

västynyt taimikonhoito tulee vuosi vuo-

delta kalliimmaksi, joten mahdollisten

tulevien avustusten odottelu saattaa ol-

la turhaa. Myös verotuksellisesti avus-

tuksen hyöty voi jäädä sangen pieneksi,

kun huomioidaan kustannusten vähen-

nysoikeus ja se, että Kemera-avustus on

veronalaista tuloa.

Parhaiten taimikonhoitotarpeen voi

määrittää käymällä taimikossa oman

metsäasiantuntijan kanssa.

Saat Mhy Savotasta varhaisperkauk-

sen tänä vuonna metsurityönä hintaan

alkaen 300€/ha ja konekitkennän alka-

en 490€/ha. Ota yhteyttä!

Varhaishoidolla kasvutilaa taimille