Previous Page  23 / 28 Next Page
Information
Show Menu
Previous Page 23 / 28 Next Page
Page Background

Koti

Metsä 2

/2016

23

luontoon tonttien ulkopuolelle.

Kasvi leviää erityisen helposti

joki- ja puronvarsia myöten.

Jättipalsami on yksivuotinen

mehevävartinen ruoho. Kukat

ovat useimmiten vaaleanpunai-

sia, mutta Suomessa on tavattu

useita värimuotoja tumman-

punaisista valkoisiin. Jättipal-

samiyksilöt voivat olla suuria,

jopa yli kolmemetrisiä. Tosin

jopa pienet, alle 10 cm korkeat

yksilöt kukkivat ja muodosta-

vat siemeniä.

Sinkoavat siemenet

riesana

Jättipalsamin hedelmä on

litumainen kota, joka repeää

kypsänä herkästi singoten sie-

menet lähiympäristöön. Sieme-

net sinkoutuvat jopa seitsemän

metrin päähän. Se uudistuu

vain siemenistä, joten siemeniä

ei saa päästää muodostumaan.

Jättipalsamin siemenet ovat ly-

hytikäisiä, ja suurin osa niistä

itää heti seuraavana vuonna.

Torjunta onnistuu kitkemäl-

lä viimeistään kukinta-aikana,

ennen siementen kypsymistä

tai niittämällä, koska juuristo

on hyvin pinnallinen. Jos sie-

mentäviä yksilöitä ei päästetä

syntymään, kasvi häviää pai-

kalta hyvinkin nopeasti. Kas-

vin siemenet kulkeutuvat hel-

posti mullan ja kenkien muka-

na uusille kasvupaikoille, joten

siemeniä sisältäviä kasvinosia

kannattaa käsitellä varoen.

Maasta juurineen kitketyt

jättipalsamit saattavat jatkaa

kasvua etenkin kosteilla pai-

koilla tai kompostissa kukkien

ja siemeniä muodostaen. Jos

kasvin katkaisee, se kasvattaa

hanakasti uusia versoja. Var-

minta on pakata kasvit jäte-

säkkiin ja polttaa ne.

Vieraslajeja ei saa levittää

Suomen luontoon

Luonnonsuojelulaki kieltää

vierasperäisten lajien levittämi-

sen luontoon, jos on olemassa

vaara, että niistä voi syntyä

pysyvä kanta.

Vieraslajien esiintymien hä-

vittämisessä tarvitaan kaikkien

aktiivisuutta. Haitallisten vie-

raslajien esiintymät ja niiden

hävittäminen ovat viime kädes-

sä maanomistajan vastuulla,

mutta paikallisesti järjestettä-

villä talkoilla ja naapuruston

yhteistyöllä päästään usein

laajojen esiintymien osalta par-

haaseen tulokseen.

Teksti ja kuvat:

Mari Sarvaala

Energiapuun käyttö on ollut

voimakkaassa kasvussa viime

vuosina erityisesti eteläisessä

Suomessa, jossa voimalaitokset

ovat alkaneet käyttää puupohjai-

sia polttojakeita joko varsinaise-

na tai seospolttoaineena.

Jotta kehitys jatkuisi suotui-

sasti myös tulevina vuosina, tu-

lee energiapuun saatavuuden olla

määrältään riittävää ja energia-

puuositteiden tarjonta tasaista

sekä laadultaan että hinnaltaan

kysyntää vastaavaa.

Suomen metsäkeskus on yh-

dessä metsänhoitoyhdistys Päi-

jät-Hämeen ja Lahden alueen

kehittämisyritys Ladecin kanssa

saamassa rahoituksen hankkee-

seen, jossa selvitetään energia-

puun riittävyyttä, maakunnal-

lisia energiavirtoja ja luodaan

energiapuun kuljetus- ja väli-

varastoinnin logistiikalle kehit-

tymistavoitteita ja päämääriä

eteläisessä Suomessa.

Terminaalivarastoinnin

kehittäminen

Voimalaitosten omilla piha-

alueilla energiapuun varastoin-

titilat ovat pienehköjä suhteessa

kuukausittaiseen voimalaitos-

käyttöön. Siksi käyttö-ja toimi-

tusvarmuuden ylläpitämiseksi

tarvitaan hyvillä logistisilla yh-

teyksillä olevia energiapuuosit-

teiden ”syöttövarastoja” niin

Uudellemaalle kuin Päijät- ja

Kanta-Hämeeseen.

Mhy Päijät-Hämeen hankeosi-

ossa keskitytään terminaaliva-

rastoinnin kehittämiseen. Hank-

keessa sijoitetaan olemassa ole-

vat terminaalit kartta-aineistoon

sekä selvitetään terminaalien

omistus- ja hallinnointioikeu-

det, vuokrasopimukset ym. vel-

voitteet. Terminaalit luokitellaan

saavutettavuuden, käytettävyy-

den, varastointikapasiteetin ja

varustelutason mukaan huomi-

oiden ympäristöasiat (mm. me-

lun torjunta) ja hyönteistuholain

velvoitteet.

Terminaaleista selvitetään va-

rastoerien kiertonopeus, varas-

tokirjanpidon seuranta- ja hal-

linta sekä mietitään kesäaumojen

hyödyntämismahdollisuudet ura-

koitsijoiden työn vuodenaikais-

vaihtelun tasaamiseksi.

Terminaalien kustannusana-

lyysin perusteella pyritään löy-

tämään 3-5 uudelle suurtermi-

naalille logistisesti optimaalinen

paikka.

Hanke on kaksivuotinen ja

rahoitus on varmistumassa EU:n

Manner-Suomen maaseuturahas-

tosta.

Mari Sarvaala

Projektipäällikkö

Metsänomistaminen on tilallamme

elinkeino. Pyrimme maksimoimaan siitä

tulevaa tuottoa, kuten ajatukseen yrittä-

jyydestä kuuluu. Metsäyrittäjyys pohjaa

talonpoikaiseen perusarvoon - ylisuku-

polvisuuteen. Sen ydin on, että metsä-

tilaa hoidetaan ja kehitetään niin, että

seuraava sukupolvi saa tilan aikanaan

vähintään yhtä tuottavassa kunnossa,

mitä itse olemme sen saaneet. Siihen

kuuluu myös elinympäristön vaaliminen

ja riistan huomioiminen.

Mitä on tuottava toiminta? Kysymys

on jäänyt mieleeni lapsuudesta, kun

kunnan eläinlääkäri kyseli sitä kahvi-

pöydässä. Enhän sitä silloin tiennyt,

että oikea vastaus on yhteyttäminen.

Kaikki elollinen perustuu siihen. Tästä

juontuu myös metsätalouden kannatta-

vuuden perusta: kasvupaikanmukainen

metsänhoito.

Kannattavuuden laskeminen tuntuu

monesti vaikeaselkoiselta. Korkokan-

tavaatimuksella ja aikahorisontilla on

kovin suuri vaikutus.

Ylisukupolvisessa ajattelussa pääoman

tuottoprosentti vaatimus ei ole keskeisin

kriteeri. Karrikoiden voidaan sanoa, että

jos tavoitellaan kovin paljon yli viiden

prosentin tuottoa, tullaan laskelmissa

siihen tulokseen, että metsät kannattaisi

myydä maapohjineen pois.

Toisaalta, jos pääomalle ei aseta min-

käänlaista tuottotavoitetta, venyisivät

kiertoajat siihen saakka, kun luonnon-

poistuma ylittäisi vuotuisen arvokasvun.

Meidän tilalla onkin päädytty siihen,

että tuottoa pyritään maksimoimaan

kuvioittain kasvupaikanmukaisella met-

sänhoidolla. Mahdollisimman nopea

tukkipuun tuottaminen on meidän te-

hokkuusmittarimme, jonka perusteella

uudistamisajankohtaa pohditaan kuvi-

oittain.

Hoitohakkuut ajallaan,

päätehakkuissa pelivaraa

Metsänkasvatuksen menetelmistä kiis-

tellään usein liikaa. Alaharvennus vai

yläharvennus tai jollakin kuviolla jopa

jatkuva kasvatus ei ole kovin ratkaise-

vaa. Ajoitus on tärkeää. Harvennushak-

kuuta ei voi siirtää kovin monta vuotta,

vaikka hintataso tuntuisi heikolta. Har-

vennushakkuussa työjälki painaa mones-

ti enemmän kuin yksikköhinta.

Päätehakkuun suhteen on enemmän

pelivaraa. Meidän tilalla on päädytty

tasaiseen vuosittaiseen puunmyyntiin.

Hinnalla spekuloidaan vuoden sisällä.

Kullekin vuodelle katsotaan tukin

kysynnän perusteella sopivimmat pää-

tehakkuuleimikot metsäsuunnitelman

perusteella. Jos hintataso on poikkeuk-

sellisen hyvä, voidaan hakkuusuunnite

ylittää ja vastaavasti hinnan painuessa

voidaan suunnitetta tilapäisesti pienen-

tää.

Kannattavuuden kannalta keskeistä

on kilpailuttaa leimikot ja saada puusta

mahdollisimman hyvä hinta. Kilpailutus

tuo suoraa tuloa viivan alle. Olem-

me havainneet, että katkonnalla, joka

pohjautuu erilaisiin mitta- ja laatuvaa-

timuksiin, on iso merkitys. Tukkipuu

on kolme kertaa arvokkaampaa kuin

kuitupuu. Siksi käytämme puukaupassa

aina metsänhoitoyhdistyksen ammatti-

laista apuna tarjousten vertailussa.

Kustannustietoisuus: satsaukset

viljavuuden mukaan

Kustannusten hallinta vaikuttaa myös

kannattavuuteen. Kustannuksia pitää

vahtia, mutta ei saa säästää väärässä

paikassa.

Meillä satsataan hyvän taimikon ai-

kaansaamiseen. Viljavilla pohjilla ei pa-

noksia säästetä, kun taas karuilla ja soi-

silla mailla etsitään edullisia menetelmiä.

Kuviokoolla on myös vaikutusta. Ko-

netyö on kallista eikä turhasta siirtelystä

kannata maksaa. Taimikonhoidossa ei

viivytellä. Varhaisperkaus on useimmilla

kuvioilla kiertoajan tärkein työ.

Kannattavuudesta huolehtimiseen

kuuluu myös yhteiskunnallinen vaikut-

taminen ja kysynnän luominen.

Metsänomistajien etujen puolusta-

minen kannolta Brysseliin on iso osa

kannattavaa metsätaloutta. Oman met-

sänhoitoyhdistyksen jäsenyys on iso osa

meidän tilan kannattavuuden perustaa.

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj,

MTK

Tuottavuutta ja kannattavuutta

Teppo Laine

Energiapuu terminaaleihin

Energiapuun käyttömääri-

en voimakas kasvu tulevina

vuosina erityisesti Päijät-

Hämeessä ja Uudellamaalla

lisää tarvetta keskitettyihin

energiapuun jalostus- ja va-

rastointialueisiin.

Energiapuun ja hakkeen varastointi terminaaleihin tulee entistä tär-

keämmäksi kun Etelä-Suomen isot voimalaitokset valmistuvat käyttä-

mään puuta polttoaineena.

Jättipalsamin viehkeä kukinto

kasvattaa sinkoavia siemeniä.